Kirjoittaja: FM Kari Helin |

 

 

Loppuun palaminen eli burn out on ”tauti”, josta toipuminen saattaa kestää kuukausia, joskus jopa vuosia. Monien kohdalla se on johtanut työkyvyttömyyteen. Loppuun palamiselle on tunnusomaista se, että sitä edeltää jakso, jossa aivot ja elimistö toimivat ylikierroksilla. Mikäli ylikierroksia ei saada loppumaan, joku paikka pettää.  Burn out on elimistön viimeinen keino pysähdyttää pitkään jatkunut stressi.

 

Kaksi syytä

Loppuun palaminen voi johtua kahdesta eri syystä:

  • energian latautumiseen, ennen kaikkea nukkumiseen, tulee joku ongelma tai
  • elimistö purkaa energiaa liian voimakkaasti, joka tarkoittaa käytännössä sitä että stressireaktio on jatkuvasti päällä. Stressireaktion käynnistymiseen ja päällä pysymiseen on yleensä joku psykologinen syy (tietoinen tai tiedostamaton pelko, harmitus, syyllisyys, jne.).

Energiaa on karkeasti kahta päätyyppiä: fyysistä ja psyykkistä. Ensimmäistä tarvitaan lihasten ja elinten (sydän, maksa, keuhkot, suolisto,…) toiminnan ylläpitoon ja jälkimmäistä ajattelutoimintoihin (ongelmien ratkaiseminen, päätösten tekeminen). Kun fyysinen energiamme loppuu esimerkiksi rankassa urheilusuorituksessa, koemme sen lähinnä kehon väsymisenä. Jos lepäämme päivän tai pari, elimistön energisyys palautuu. Kun psyykkinen energiamme pääsee loppumaan, sen uudelleen latautuminen kestää huomattavasti kauemmin.

 

Mistä energiaa?

Saamme energiaa lähinnä kolmesta lähteestä: ravinnosta, nukkumisesta ja liikunnasta.

  • Ravinto muuttuu ruuan sulatuksen kautta lähinnä fyysiseksi energiaksi. Jos ruokaa ei ole saatavilla tai sen sulattamiseen tulee joku häiriö (vatsatauti, jne.), lihasten energiataso (”veren sokeri”) heikkenee hyvinkin nopeasti. Kun työn luonne on muuttunut muutamassa vuosikymmenessä lähinnä istumiseksi ja tietokoneen kautta tapahtuvaksi, me kulutamme energiaa vähemmän kuin sitä ruuansulatuksen kautta syntyy. Tämä ylimääräinen energia varastoituu kehoomme. Lihavuus aiheuttaa monia terveydellisiä ongelmia, joista yleisin on diabetes, sokeritauti.
  • Psyykkinen energia latautuu meihin lähinnä unen aikana. Jos nukkumiseen tulee joku häiriö, seuraukset näkyvät ajattelukyvyn heikkenemisenä jo seuraavana päivänä. Syitä nukkumishäiriöihin on monia, mutta niistä yleisin on virikkeiden (TV, sosiaalinen media, kotiin tuodut työt, jne.) ylitarjonta, joka pitää aivot liian aktiivisena myös iltasella.
  • Liikunta on tehokas yleislääke stressin purkamiseen. Se edistää ruuansulatusta ja samalla sulattaa kehosta sinne kerääntyneitä ylimääräisiä kiloja. Liikunta purkaa tehokkaasti myös mieleen kertyneitä paineita ja tuulettaa aivoja.

 

Uupujan perustyyppi

Lähes jokainen meistä tuntee jonkun henkilön, joka pyrkii tekemään kaiken mahdollisimman täydellisesti ja oikein. Tätä ihmistyyppiä kutsutaan perfektionistiksi. Hän on yksi potentiaalinen uupuja.

Täydellisyyden tavoittelijan sisäinen motivaatio on päästä eroon huonouden tunteista. Siihen on tarjolla monia keinoja: yrittää olla paras tai mahdollisimman hyvä kaikessa mihin ryhtyy, harjoitella asioita ahkerammin kuin muut, jne. Täydellisyyden tavoittelijan on vaikea sietää keskinkertaisuutta ja rentoutua. Hänen pitää jatkuvasti kontrolloida itseään – ja siinä sivussa myös muita.

Negatiivinen palaute on pahinta mitä perfektionisti pelkää. Siksi hän yrittää tehdä kaikki asiat mahdollisimman täydellisesti ja sovitun aikataulun mukaan. Kun tehtäviä on paljon, aika ei mitenkään riitä kaikkien asioiden hyvään tekemiseen. Vaihtoehtoina on lisätä kierroksia tai laskea laatutasoa joidenkin asioiden kohdalla. ”Tavallinen” ihminen valitsee jälkimmäisen vaihtoehdon eli laatutason laskemisen. Perfektionisti ei uskalla tätä tehdä vaan yrittää viimeiseen asti olla täydellinen. Tällainen pyrkimys on oikotie uupumiseen, jossa oma elimistö katkaisee stressikierteen kun mieli ei siihen pysty.

Uupujan perustyyppi

Burn outin toistuminen

Luin joku aika sitten tutkimuksesta (jonka tekijää en muista), jonka kohderyhmänä olivat burn outin työssään kokeneet henkilöt, jotka palasivat takaisin työelämään. Osa näistä henkilöistä koki uuden burn outin kolmen seuraavan vuoden aikana. Kiinnostavinta oli se, että suurin osa uuden burn outin kokeneista henkilöistä oli sellaisia, jotka olivat palanneet samaan tai samanlaiseen työhön, jossa he olivat olleet ennen ensimmäistä burn outia. Eli uudelta loppuun palamiselta suojasi tämän tutkimuksen mukaan tehokkaimmin työn vaihtaminen.

Tätä tulosta voidaan selittää niin, että helpoimmin loppuun paloivat ne henkilöt, joiden työ vastasi huonosti heidän luontaisia taipumuksia eli he joutuivat käyttämään työssään persoonansa heikkoja osatekijöitä, joissa on vähän energiaa. Kun persoonamme (ajattelutyyli) ei muutu, samanlaiseen työhön palaavat henkilöt joutuvat jälleen toimimaan heikoilla osatekijöillä ja edessä on samanlainen kehityskulku kuin ensimmäisessä burn outissa.

 

Ajattelufunktiot energioina

Jungin mukaan ajatteluun osallistuu neljä erilaista ajattelufunktiota, joista kaksi (aistit ja intuitio) hoitaa informaation hankintaa ja kaksi (looginen päättely ja arvottaminen) valintojen tekemistä. Näistä funktioista yksi on ajattelun pomo (ykkösfunktio). Se saa ajattelussa eniten valtaa ja energiaa. Olen arvioinut, että noin puolet (50 %) koko ajatteluenergiasta mieli suuntaa ykkösfunktiolle.

Omalla kohdallani ajattelua hallitseva osatekijä on intuitio (N). Sen kautta kulkee noin 50% ajatteluenergiastani. Tämä selittää sen, miksi olen jaksanut tehdä kehitystyötä vuosikymmeniä uupumatta. MBTI-teorian (tasapainosäännön) mukaan hallitsevan ajattelufunktion pari, joka minulla on aistit (S), saa vähiten energiaa. Tämä selittää nopean väsymiseni rutiinityyppisissä tehtävissä, esimerkiksi autolla ajamisessa tai marjojen keräämisessä. Ajatteluni kakkosfunktio, joka itselläni on looginen päättely (T), saa ajatteluenergiasta noin 30% ja sen pari arvottaminen (F) loput 15%. Kakkosfunktioni määrittelee kehittämisenergian (N) pääsuunnan. Minulla se on voimakkaammin asioissa (T / työmenetelmät, liikeideat, innovaatiot, teoriat) kuin Ihmisissä (F / ihmisten valmentaminen).

Esittämiäni prosenttilukuja ei kannata ottaa ihan kirjaimellisesti vaan enemmänkin funktioiden keskinäisten voimakkuuksien ja energian saannin kuvaajina.

 

Uusia työkaluja

MTA-analyysi (Minä ja Työni Analyysi) on työkalu, jolla näkyy yhdellä silmäyksellä uupumisen oireet: tärkeimpien työtehtävien joukossa on paljon sellaisia tehtäviä, joiden innostavuus on olematon. Lähes jokainen tällaisen MTA-profiilin omaava henkilö kertoo, että hän on tehnyt liian pitkään samoja ja usein luonteelleen vääränlaisia tehtäviä. Monissa organisaatioissa MTA-analyysi on otettu kehityskeskustelujen välineeksi. Tämä auttaa esimiestä muokkaaman ihmisten työkuvia motivoivampaan suuntaan, esimerkiksi vaihtamalla työtehtäviä henkilöiden välillä.

Olemme kehittämässä sen rinnalle LUONTAISET TAIPUMUKSET™ -analyysin uudenlaista sovellutusta (Unelmatyöni), jolla pystytään ennustamaan millaisessa työssä analyysin tekijä parhaiten viihtyy ja menestyy. Työkalu on tarkoitettu lähinnä ammatinvalinnan avuksi ja uuden työuran suunnitteluun.

|kuvat Shutterstock|

Kirjoittaja:luontaisettaipumukset

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *