Kirjoittaja: “Kummisetä” | 

 

Käsitteistä ekstrovertti ja introvertti on psykologiassa kaksi erilaista tulkintaa.

Niitä on valotettu tässä.

  • Piirre- ja temperamenttiteorioissa (esimerkiksi Big Five -mallissa) käsitteellä ekstrovertti ilmaistaan ulospäin suuntautuvaa luonteenpiirrettä ja käsitteellä introvertti sisäänpäin suuntautuvaa.
  • Ajattelutyyliteorioissa (esimerkiksi MBTI) käsitteellä ekstrovertti tarkoitetaan sitä, että ajattelun voimakkain osatekijä, ns. ykkösfunktio, suuntautuu ulkoiseen maailmaan. Vastaavasti introvertti tarkoittaa ykkösfunktion suuntautumista sisäiseen maailmaan.

Carl Jung, ajattelutyyliteorian isä, yritti ratkaista tätä käsitteiden välistä ristiriitaa nimittämällä ulospäin suuntautuvia ajattelufunktioita ekstraverteiksi. Jung halusi tällä kertoa että meissä kaikissa on sekä ekstrovertti että introvertti puoli. Ihmiset omaksuvat kuitenkin helpommin temperamenttiteorian kahtiajaon, jossa ihmiset ovat joko ekstroverttejä tai introvertteja. Kuvaan alla yhden teorian miksi näin tapahtuu.

 

Ajattelun kolme perustyyliä

Ajattelumme on kooste kolmesta erilaisesta ajattelutyylistä: reagoivasta, erottelevasta ja yhdistävästä. Niiden painotukset vaihtelevat yksilöittäin. Kaikissa tyyleissä on omat vahvuutensa ja heikkoutensa.

Reagoiva ajattelu

on jonkun omaksumamme mielipiteen, teorian tai toimintamallin suoraa (tai lähes suoraa) toistamista. Reagoivassa ajattelussa on vain yksi ”oikea” vastaus. Tämän ajattelutavan suurimmat vahvuudet ovat nopeus ja tunne oikeassa olemisesta. Tämän ajattelutyylin suurimmat heikkoudet ovat poikkeavien mielipiteiden huono kuuntelu ja vanhoihin mielipiteisiin juuttuminen. Kaikki ihmiset käyttävät jossakin määrin tätä ajattelutapaa, koska se on niin tehokas.

Erotteleva ajattelu

jakaa asioita kahteen (tai muutamaan) koriin. Erottelu voi tapahtua arvottamalla (oikein tai väärin, hyvä tai huono) tai jonkun muun loogisen periaatteen (teorian, mallin) perusteella. ”Ihminen on joko ekstrovertti tai introvertti” on hyvä esimerkki vastakohtia erottelevasta joko/tai ajattelutavasta. ”Ekstrovertti on parempi kuin introvertti” (tai päinvastoin) on toinen esimerkki tästä ajattelutyylistä.

Tämänkin ajattelutavan suuri vahvuus on nopeus. Toinen on selkeys. Ne ovat hyviä syitä suosia tätä ajattelutapaa. Erottelevan ajattelun suurin heikkous on monimutkaisten asioiden liiallinen yksinkertaistaminen ja arvottaminen.

Yhdistävän ajattelun

keskeinen tavoite on tasapuolisuus eli yritys nähdä asioista sekä hyvät että huonot puolet. Silloin ne on helpompi saada rakentavaan yhteistyöhön. Jungin näkemys oli että jokaisessa ihmisessä on sekä ekstrovertti että introvertti puoli, jotka tekevät jatkuvasti yhteistyötä keskenään. Erotteleva joko/tai -ajattelu rakentaa asioiden ja ihmisten väleille esteitä ja yhdistävä sekä/että -ajattelu siltoja.

 

Olemuksemme ekstrovertillä ja introvertilla puolella on selkeä keskinäinen työnjako: ekstrovertti puolemme kommunikoi ulkoisen maailman kanssa ja introvertti puolemme organisoi ja uudistaa jatkuvasti sisäistä maailmaamme.

 

Jos ihminen olisi pelkästään ekstrovertti, hänestä kehittyisi ympäristönsä ohjaama tai ympäristöään manipuloiva robotti, vailla omia (sisäisiä) arvoja ja ideoita. Vastaavasti jos ihminen olisi pelkästään introvertti, hänestä kehittyisi ulospäin reagoimaton, umpimielien erakko.

Oma käsitykseni on, että ajattelun kehitys alkaa kaikilla ihmisillä reagoivasta ajattelusta. Jossakin vaiheessa siihen alkaa tulla mukaan asioiden arvottamista ja erittelyä ja vasta näiden vaiheiden jälkeen ryhdymme aktiivisemmin tarkastelemaan asioiden hyviä ja huonoja puolia ja rakentamaan siltoja keskenään ristiriitaisten asioiden välille.

 

Ekstrovertin ja introvertin tunnistaminen

Luontaisten taipumusten tunnistamiseen on kehitetty monia työkaluja, joista yleisempiä ovat erilaiset itsearviointianalyysit. Niistä tunnetuin on USA:ssa 1960-luvulla kehitetty MBTI-indikaattori, josta on monia erilaisia versioita. LUONTAISET TAIPUMUKSET™ -analyysi on suomalainen versio MBTI-indikaattorista.

Itsearviointityökalujen (pieni) heikkous on siinä, että ensimmäisellä kerralla monet ihmiset vastaavat analyysien valintoihin ihanneminästään käsin eli millainen he toivoisivat olevansa. Arviolta noin 10 % MBTI- ja LUONTAISET TAIPUMUKSET™ -analyysien vastaajista menee tähän ”ansaan”.

Olen jälkeenpäin tutkinut vuosien varrella tekemiäni omia MBTI-analyysejä ja todennut, että ensimmäisillä kerroilla sain itselleni selvän E-taipumuksen. Kun uusin analyysin useita kertoja, E-valinnat vähenivät ja I -valinnat lisääntyivät. Lopulta olin selkeä I eli introvertti. Tällainen ”kehitys” kuvastaa sitä, että minun oli alussa vaikea hyväksyä omaa introverttia taipumustani.

 

Tulevaisuudessa taipumusanalyysit tehdään luultavasti teknisillä laitteilla. Niistä esimakua on saatu aivoskannereilla tehdyissä tutkimuksissa, joissa mitattiin isojen aivojen värähtelytaajuutta. Havaittiin, että introverttien aivojen värähtelytaajuus oli selvästi korkeampi kuin ekstroverttien. Ajattelutyöhön optimaalinen värähtelytaajuus on niiden välissä.

Ekstrovertit voivat saavuttaa aivoilleen optimaalisen värähtelytason lisäämällä ulkoisten ärsykkeiden määrää. Siksi he kommunikoivat enemmän, soittelevat paljon puhelimella, selaavat nettiä ja sähköpostia ahkerammin ja suosivat ryhmätyöskentelyä.

Introvertit taas saavuttavat aivoilleen optimaalisen värähtelytason vähentämällä ulkoisten ärsykkeiden määrää. Siksi he suosivat yksin työskentelyä ja inhoavat äänekkäitä avokonttoreita.

 

-Kummisetä-

 

Kirjoittaja:luontaisettaipumukset