Kirjoittaja: ”Kummisetä” |
Tämä artikkeli käsittelee ihmisen energiataloutta, varsinkin siinä esiintyviä ongelmia. Niistä yksi pahimpia on energian loppuminen, jota seuraa täydellinen uupuminen, burn out.
Ihmisen energiasysteemiä voidaan verrata auton energiasysteemiin. Kummassakin tarvitaan polttoainetta ja koneisto, jolla polttoaineesta saadaan syntymään tarvittavaa energiaa. Autoissa polttoaine muuttuu lähinnä liike-energiaksi. Ihmisen energiabaletti on huomattavasti laajempi. Siinä tarvitaan mm. lihasenergiaa, lämpöenergiaa, ruuansulatusenergiaa, tunne-energiaa, ajatteluenergiaa.
Turbo
Autojen kehittäjät ovat matkineet ihmisten energiasysteemiä lisäämällä siihen stressireaktion kaltaisen mekanismin, turbon, jolla auton moottorista saadaan tarvittaessa (lähinnä ohitustilanteissa) huomattava lisäteho. Tehon hintana on se, että polttoainetta kuluu moninkertainen määrä. Ihan sama pätee ihmisten stressireaktioon: sekin kuluttaa moninkertaisen määrän energiaa, stressittömään tilaan verrattuna. Tämä tarkoittaa sitä, että helposti stressaantuva ihminen on potentiaalinen uupuja.
Olemme tutkineet ihmisten työkuvia Minä ja Työni analyysillä (MTA) ja huomanneet että vähintään puolella ihmisistä työkuvaan sisältyy stressaavia työtehtäviä eli sellaisia, jotka joko jäävät helposti tekemättä tai joita tehdään energiaa syövä turbo (stressireaktio) päällä. Monet ovat päässeet irti näistä stressaavista työtehtävistä joko rationalisoimalla niitä tai vaihtamalla työtehtäviä keskenään. Henkilöä A stressaava työ ei useinkaan stressaa henkilöä B. Tämä johtuu sisäisten motivaatioiden erilaisuudesta.
Huono energian tankkaus
Energiaa saamme lähinnä ravinnon ja unen kautta. Molemmissa voi olla ongelmia.
Ravinnon puolella suurin ongelma on ravinnon laatu. Monet syövät liian ”nopeata” ravintoa, joka synnyttää elimistössä hetkellisen energiapiikin ja sen jälkeen vastaiskuna useamman tunnin väsymyksen. Ongelmallisimpiin ravintoaineisiin, jotka väsyttävät ja lihottavat, kuuluvat sokeri ja vehnäjauhot. Ne kannattaa jättää kaupan hyllylle, jos haluaa tankata parempaa energiaa. Sokeri ja muut nopeasti energiaa tuottavat hiilihydraatit ovat verrattavissa turboon ja stressireaktioon: nekin tuottavat nopeasti energiapiikin ja tyhjentävät samalla energiavarstojamme. Itse jätin vehnäjauhot (ja muut gluteenipitoiset viljat) sekä sokerin noin pari vuotta sitten. Sen jälkeen olen saanut nauttia tasalaatuisemmasta energiasta.
Toinen energialähteemme on uni, jonka laadussa ja määrässä voi olla suuriakin puutteita. Parhaiten sisäisiä akkujamme lataava uni on syvää ja värähtelyltään matalataajuista eli juuri vastakkaista stressitilanteille. Unen yksi tehtävä onkin purkaa päivän aikaisia paineitamme. Jos uni on pinnallista, elimistömme on puolittaisessa hälytystilassa, jossa energian latautuminen on vain puolinaista.
Nukkumista ja ennen kaikkea nukahtamista voidaan helpottaa erilaisilla unilääkkeillä, joihin myös alkoholin rinnastan. Niiden avulla aikaansaatu uni on kuitenkin sangen pinnallista ja akkuja vain puoliteholla lataavaa. Eli unilääkkeiden (ja alkoholin) pitkäaikainen käyttäminen johtaa energiatason laskuun ja aiheuttaa dementiaa. Tästä julkaistiin muutama päivä sitten tuore tutkimus, jota myös TV-uutisten päälähetyksessä käsiteltiin.
Oman näkemykseni mukaan unen laadun heikkeneminen on kytkössissä kiireen ja stressin lisääntymiseen eli aivojen ja elimistön ylikierroksilla toimimiseen. Stressaantuneen ihmisen on vaikea rentoutua ja tätä kautta vaipua uneen. Uskon, että ihmisten kiinnostus mielen hallinnan taitoihin (mietiskely, rentoutus, mindfulness,…) on seurausta kiireen ja stressin lisääntymisestä.
Kiire
Kiire on diabeteksen kaltainen kansantauti, joka on lisääntynyt vuosi vuodelta. Yleisin tervehdys nykyisin kuuluukin: ”Onko ollut kiireitä?” Siihen kuuluu vastata: ”Ihan riittämiin”. Tällä kysymyksellä ja vastauksella viestitetään, että olemme kumpikin ahkeria ja tärkeitä ihmisiä.
Kiireestä puhuminen ja varsinkin sen korostaminen on vaarallista koska kiire, etenkin kiireen tunne, käynnistää helposti stressireaktion, joka pumppaa meille tärkeää energiaa elimistömme suuriin lihaksiin että heikentää immuniteetti- ja ruuansulatusjärjestelmäämme. Alun perin stressireaktio on käynnistänyt vain todellisen vaaran uhatessa ja silloin esi-isämme ja -äitimme kiirehtivät karkuun. Tämä sama tunne – kiire – laukaisee meissä stressireaktion, joka kaksinkertaistaa kiireen tunteen. Tätä kautta olemme naimisissa kiireen kanssa.
Itse koen olevani nopea, mutta en kiireinen. Ehkä tärkein syy on se, että pidän kiirettä vaarallisena tunteena ja asenteena. Kun minulta kysytään: ”Onko ollut kiireitä?”, vastaan usein leikilläni ”Enpä ole ehtinyt kiirehtiä kun on ollut muutakin tärkeämpää tekemistä.” Yleensä sen jälkeen ei ole puhuttu kiireistä.
Vääränlainen työ
Yksi energian tuhlaamisen salakavalampia muotoja on vääränlaisen työn tekeminen. Silloin työstä puuttuu innostus ja motivaatio ja työtä tehdään vain rahan tarpeeseen tai pakon sanelemana.
Olen työssäni ihmisten valmentajana havainnut, että yksilöt ovat sisäiseltä motivaatiorakenteeltaan hyvin erilaisia. Joku ihminen on sisäiseltä motivaatiorakenteeltaan hoitaja, toinen kirjanpitäjä, kolmas johtaja, neljäs opettaja, jne. Jos tyypillinen hoitaja ajautuu kirjanpitäjän tai johtajan työhön, siitä kärsii sekä ihminen että työ. Kirjanpitäjän työ ja johtajan työ vaativat sellaisia luonneominaisuuksia ja taitoja, joita ei tyypillisiltä hoitajilta löydy. Sama pätee tietysti myös toiseen suuntaan.
Olemme tehneet vuosikausia analyysejä, joilla tutkitaan ihmisten sisäisiä taipumusrakenteita eli missä asioissa he ovat luontaisesti vahvimmillaan ja missä taas heikoimmillaan. Lisäksi olemme alkaneet analysoida työtehtäviä siitä näkökulmasta, että millaisia taipumuksia eri tehtävien hyvä hoitaminen vaatii.
Nyt uusi työkalu alkaa olla loppusuoralla. Sen nimi on UNELMATYÖNI™.
Työkalu on hyödyllinen ainakin
- peruskoulun ja lukion ylimmällä luokalla oleville, auttamaan heitä löytämään omiin taipumuksiin mahdollisimman hyvin sopivan opiskelupaikan ja työn.
- nykyiseen tehtäväänsä kyllästyneille ihmisille, auttamaan heitä löytämään omia taipumuksia paremmin vastaavan työn.
- työnsä menettäneille henkilöille, jotka ovat hakemassa itselleen uutta työpaikkaa
- uravalmentajille, jotka ovat hakemassa itselleen hyvää työkalua asiakkaidensa auttamiseksi
Itsensä toteuttaminen
Kun ihminen löytää itselleen työn, jossa hän pystyy hyödyntämään luontaisia vahvuuksiaan, siitä hyötyvät kaikki: asiakkaat, työnantaja, yhteiskunta ja ihminen itse. Tällaisessa työssä ihminen ei stressaannu kovinkaan helposti eli synnyttää mahdollisimman vähän hukkaenergiaa. Tätä kannattaa kutsua itsensä toteuttamiseksi.
|kuvat Shutterstock|