Kirjoittaja: “Kummisetä” |

 

Olemme huomanneet, että ihmiset sekoittavat helposti toisiinsa kaksi asiaa, nimittäin ajattelutyylin ja toimintatyylin. Jälkimmäistä eli omaa toimintatyyliä on suhteellisen helppo parantaa, mutta edellistä eli ajattelutyyliä on sangen vaikea, koska se on osa persoonaamme.

 

Ajattelutyyli

Ajattelutyyli kuvaa tapaamme hahmottaa maailmaa: millaisin asioihin me kiinnitämme luonnostaan eniten huomiota, millainen informaatio meitä kiinnostaa, miten me teemme päätöksiä, miten me organisoimme ulkoista ympäristöämme. Ajattelutyylien jäsennysmalleista tunnetuin on MBTI (Myers Briggs Type Indicator). Ajattelutyyliä voidaan verrata äidinkieleen, jolla me ajattelemme. MBTI -mallissa erotellaan 16 erilaista ajattelutyyliä, jotka voidaan jakaa monella tavalla neljään päätyyppiin. Kehittämämme LUONTAISET TAIPUMUKSET™ analyysi on kotimainen versio MBTI-mallista.

Raportin ylävisu_7

 

 

Toimintatyyli

Toimintatyyli kuvaa sitä millä tavalla me hoidamme jotakin roolia työpaikalla tai työn ulkopuolella. Lähes jokaisella ihmisellä on useita erilaisia rooleja ja tätä kautta useita toimintatyylejä. Työpaikalla ihminen voi olla esimerkiksi asiakaspalvelija tai myyjä ja kotona perheen äiti. Näiden roolien hoitamisessa käytettävät toimintamallit voivat olla hyvinkin erilaiset. Niiden taustalla vaikuttava ajattelutyyli on kuitenkin samanlainen eri ympäristöissä.

Itse olen toiminut mm. kouluttajan, konsultin, kehitysjohtajan, tuotekehittäjän ja palavereiden ammattivetäjän (fasilitaattorin) rooleissa. Kaikissa niissä on hyvä toimintamalli sangen erilainen. Suurin haaste itselleni oli kouluttajan roolin oppimisessa, koska siinä tarvitaan spontaania ja ekstroverttiä tyyliä. Persoonallinen tyylini on juuri vastakkainen (harkitseva introvertti). Hyväksi kouluttajaksi kehittyminen kesti minulla useampia vuosia.

Toimintatyylimme muuttuu helposti myös stressin ja alkoholin vaikutuksesta. Luontaisesti positiivinen ja ulospäin suuntautunut ihminen voi muuttua stressin vaikutuksesta hyvinkin negatiiviseksi ja sulkeutuneeksi, joskus jopa aggressiiviseksi.

 

Ajattelutyylin vaikutus

Ajattelutyylimme rakentuu useista osatekijöistä, joista osa on sisäisiä (introvertteja) tekijöitä ja osa ulkoisia (ekstroverttejä) tekijöitä. Toimintatyylimme vaikuttavat enemmän jälkimmäiset eli ulkoiset tekijät.

Ottakaamme asiasta pari esimerkkiä.

Olkoon ensimmäinen esimerkkimme ESTJ. Tämän tyylin hallitseva osatekijä on T ja se suuntautuu ulkoiseen maailmaan – ja tätä kautta T näkyy helposti myös toimintatyylissä nopeana päätösten tekemisenä ja hyvänä organisointitaitona. ESTJ:n voimakkain sisäinen ajattelutekijä, introvertti S joka tarkoittaa lähinnä hyvää muistia, näkyy ulospäin selvästi huonommin.

Toinen esimerkkimme on INTJ. Tämän tyypin ajattelun voimakkain osatekijä on intuitio (N), joka suuntautuu sisäisen maailmaan ja joka näkyy hyvin huonosti hänen toimintatyylissään. Ulospäin INTJ:stä näkyy parhaiten analyyttisyys ja asioiden organisointikyky (T).

Minulta on usein kysytty: ”Näetkö sinä helposti jonkun ihmisen ajattelutyylin kun olet ollut niin pitkään tekemisissä ajattelutyylien kanssa?”. Joudun kuitenkin toteamaan, että näen huomattavasti helpommin jonkun ihmisen toimintatyylin kuin hänen ajattelutyylinsä enkä ollenkaan tiedä miten lähellä ne ovat toisiaan. 

 

Toimintatyylin kehittäminen

Toimintatyylin kehittämisen haaste voidaan tiivistää alla olevaan kuvaan.

Toimintatyylin kehittäminen

Alue A kuvaa taipumuksia, joita henkilö voi hyödyntää työroolissa X.

Alue B kuvaa taitojen kehittämistarvetta työroolissa X.

Alue C kuvaa vaikeasti hyödynnettäviä taipumuksia työroolissa X.

 

Oman persoonan näkökulmasta viisain strategia on hakea itselleen sellainen työ, jossa

  • alue A on mahdollisimman suuri ja
  • alueet B ja C mahdollisimman pieniä

Silloin ihminen pystyy hyödyntämään työssä omia vahvuuksiaan.

 

Oman toimintatyylin kehittäminen on aina rooliperusteista eli ei ole olemassa mitään yleispätevää hyvän työntekijän mallia. Jos haluamme menestyä työelämässä, meillä on kaksi toimivaa keinoa:

  1. Etsiä itselle sellainen työ, jossa voi mahdollisimman hyvin hyödyntää omia luontaisia vahvuuksia (taipumuksia) ja motivaatioita. Tämä tarkoittaa samaa kuin alueen A maksimointi. Omalla kohdallani tällaista työtä on ollut uusien tuotteet ja työmenetelmien kehittäminen.
  2. Kehittää omia taitoja alueella B, joita nykyisen työroolin X hyvä hoitaminen edellyttää ja joihin ei ole luontaisia taipumuksia. Omalla kohdallani tällaista vaihtoehtoa ovat edustaneet esiintymistaito ja kirjoitustaito, jotka olen joutunut hankkimaan kovalla työllä.

Kehittää omia taitoja alueilla, joihin ei ole luontaisia taipumuksia

On olemassa kolmaskin (3.) teoreettinen vaihtoehto eli oman persoonan (ja taipumusten) muokkaaminen johonkin työhön paremmin sopivaksi. Se on kuitenkin niin hankala haaste, että sitä ei kannata edes yrittää.

Sekä työnantajan että työntekijän näkökulmasta paras vaihtoehto on yrittää löytää erilaisiin tehtäviin oikean tyyppiset henkilöt, eli sellaiset jolla on työhön sopivin taipumusrakenne. Silloin alue A on suuri ja alue B pieni. Tällaiset ihmiset kehittyvät helpoimmin oman alansa huippuosaajiksi. Osaamisrakenne on alkuvaiheessa vasta toissijainen.

 

Toimintatyylien tunnistus

Ihmisten mielikuvat omasta toimintatyylistään saattavat poiketa kovastikin yhteistyökumppaneiden tai asiakkaiden näkemyksestä. Tämän on tullut ilmi kehittämämme Toimintatyyli palautteen (TTP) kautta. Työkalun idea on hieman samanlainen kuin esimiesten 360-palautteessa, mutta tässä kaikki palautteen antajat saavat omat palautteet. Palautteet puretaan ryhmänä ja kaikkien kehityshaasteiden tulee liittyä tässä ryhmässä toimimiseen. Kehityshaasteiden toteutumista seurataan. Monet johtoryhmät ja työtiimit ovat ottaneet tämän työkalun käyttöönsä sisäisen työskentelyn kehittämisessä. Lisää tietoa Toimintatyyli palautteesta löytyy tästä.

 

Unelmatyöni

Olemme kehittämässä myös työkalua, jonka avulla ihmiset pystyvät tunnistamaan työtehtäviä, joissa he voivat hyödyntää mahdollisimman hyvin omia taipumuksiaan. Sama työkalu kertoo millaisissa työtehtävissä kukin ihminen joutuu eniten venymään ja tästä syystä helposti uupuu. Työkalun nimi on UNELMATYÖNI™. Se on tarkoitettu neljälle kohderyhmälle:

  • nuorille, jotka miettivät mitä he lähtisivät koulun jälkeen opiskelemaan tai tekemään
  • työnsä menettäneille, jotka haluavat päästä uudelleen kiinni työelämään
  • ihmisille, jotka ovat uupuneet tai uupumassa nykyiseen työhönsä
  • uravalmentajille uudenliseksi työvälineeksi

Lisää tietoa UNELMATYÖNI™ työkalusta saat sivustoltamme kevään aikana.

|kuvat Shutterstock|
Kirjoittaja:luontaisettaipumukset

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *