Kirjoittaja: 

FM, KM, ammatillinen erityisopettaja, LUONTAISET TAIPUMUKSET™ -lisenssivalmentaja Sanna Wenström toimii ammatillisen koulutuksen ja erityisopetuksen kehittämistehtävissä ja tutkii, kouluttaa ja kirjoittaa innostukseen ja muihin positiiviseen psykologiaan liittyvistä aiheista.
Innostusta on kautta aikojen pidetty hyvän opettajan ominaispiirteenä. Opettajan innostuksella on myös tutkimusten mukaan vaikutusta opiskelijoiden oppimiseen ja motivaatioon. Omasta ammattialastaan innostunut opettaja toimii myös opiskelijalle tärkeänä roolimallina ajatellen työelämää, jossa tarvitaan innostuneita osaajia, jotka haluavat koko ajan kehittyä ja oppia uutta.

Tutkin ammatillisen koulutuksen opettajien työssään kokemaa innostusta kasvatustieteen pro gradu -työssäni (Wenström, 2017).

Selvitin, kuinka innostuneita opettajat ovat työstään, miten he kokevat innostuksensa ilmenevän sekä minkälaiset tekijät innostukseen vaikuttavat. Hyvä uutinen on, että muutamaa lukuun ottamatta 103 tutkimukseen osallistunutta opettajaa olivat melko tai erittäin innostuneita työstään. Samansuuntaisista tuloksista kertoo myös opetusalan uusin työolobarometri (Länsikallio & Ilves, 2016).

 

Innostuksella tehokkaampaa ja tuloksellisempaa työtä

Innostusta ja työn imua kokeva työntekijä ei tyydy tekemään vain välttämättömän, vaan kehittää aktiivisesti omaa työtään ja osaamistaan. Siksi ei olekaan ihme, että innostuksen ja työn imun myönteiset vaikutukset heijastuvat tutkitusti myös mm. organisaatioiden tuloksellisuuteen ja tuottavuuteen, asiakaspalvelun laatuun ja työhyvinvointiin. Nämä ovat erittäin keskeisiä tavoitteita myös uudistuvassa ammatillisessa koulutuksessa, jossa yhtenä rahoituksen perusteena on tuloksellisuus.

Myös omassa tutkimuksessani opettajien innostus ilmeni tavoilla, joiden voi olettaa edistävän toisaalta opetuksen laatua, toisaalta opettajan omaa ja työyhteisön hyvinvointia. Tutkimukseni osoitti, että opettajien kokema innostus ilmenee pyrkimyksenä uudistaa ja kehittää omaa työtä, opetusta ja omaa osaamista, sekä haastaa koko työyhteisöä tekemään parhaansa.

Toisekseen innostus ilmeni työhön panostamisena ja aikaansaamisena, mikä tarkoitti esimerkiksi oman alan kehityksen seuraamista vapaa-ajalla ja opetuksen suunnittelua opiskelijoiden yksilöllisistä tarpeista lähtien. Innostuneille opettajille tärkeää oli myös vuorovaikutus ja läsnäolo opiskelijatyössä.

 

“23v ja vielä ei ole tuntunut työltä. Jokainen aamu tekee mieli lähteä koululle”

 

Opettajien kokema innostus ilmeni myös myönteisinä tunteina: hyväntuulisuutena ja ilona työtä tehdessä sekä ennen ja jälkeen työpäivän. Innostusta kuvattiin muun muassa eteenpäin vievänä voimana ja hyvinvointina, joka ulottuu eri elämänalueille.

Myönteisiä tunteita on myös pidetty keskeisenä innostuksen positiivisten vaikutusten selittäjänä. On mahdollista, että myös opettajien innostuksessa kysymys on yhteisöllisestä ja vastavuoroisesta prosessista:  Innostuksen sävyttämät vuorovaikutustilanteet opiskelijoiden kanssa ja työyhteisössä herättävät myönteisiä tunteita, jotka edelleen lisäävät positiivisen toiminnan – kuten kehittämisen, kehittymisen ja työhön panostamisen – todennäköisyyttä. (Tällaisesta myönteisyyden kehästä olen aikaisemmin kirjoittanut täällä)

innostus

 

Mikä vaikuttaa opettajien kokemaan innostukseen?

Tutkimukseni osoitti, että työyhteisön tuki, vuorovaikutuksen laatu sekä hyvä työilmapiiri voivat parhaimmillaan lisätä innostusta, mutta myös vähentää sitä, jos ilmapiiri on kielteinen tai opettaja kokee jäävänsä ilman tukea ja arvostusta.

 

“Tässä työssä on haastavaa sammaloitua”

 

Opiskelijoiden erilaiset haasteet ja motivaation puute heikensivät jonkin verran opettajan kokemaa innostusta, mutta siitä huolimatta opiskelijat olivat myös opettajan innostuksen ensisijainen lähde. Opiskelijoiden ja työyhteisön lisäksi opettajien innostusta lisäsivät työn haasteellisuus ja autonomia sekä työhön liittyvät kehittämisen ja kehittymisen mahdollisuudet. Innostusta heikentävänä koettiin arjen sujumista koetteleva resurssipula ja säästöt sekä ammatillisen koulutuksen muutokseen liittyvät huolet ja epävarmuus.

 

Innostus on energiaa ja hyvinvointia

Innostus  – tai työn imu – on kokonaisvaltainen, myönteinen ja aktiivinen orientaatio omaa työtä kohtaan. Innostus on enemmän kuin passiivista tyytyväisyyttä olosuhteisiin. Innostuneiden ihmisten organisaatioiden on mahdollista kehittyä, luoda uutta ja saavuttaa tavoitteita niin ammatillisessa koulutuksessa kuin muillakin aloilla.

Johdon ja esimiestyön näkökulmasta keskeistä on ihmisten erilaisuuden kohtaaminen ja erilaisten vahvuuksien hyödyntäminen sekä työn organisointi siten, että jokaisella on mahdollisuus onnistua ja innostua työssään.  Arvostuksen ja autonomian kokeminen ovat tärkeitä jokaiselle, ei vain opettajille.

Tutkimukseeni osallistuneet, innostuneet opettajat kokivat olevansa omalla alallaan ja tekevänsä kokosydämisesti työtä arvokkaan päämäärän eteen. Innostus nousee ihmisen omasta sisäisestä motivaatiosta, mutta se mahdollistuu ja vahvistuu yhdessä muiden kanssa.

Innostusta ei voi pakottaa, mutta se tarttuu ja leviää helposti. Jokaisen kannattaa pohtia, mistä oma innostus syntyy ja minkälaisessa tehtävässä tai organisaatiossa se mahdollistuu. LUONTAISET TAIPUMUKSET™ -malli voi auttaa sinua tässä pohdinnassa. Lisäksi malli antaa eväitä muiden ihmisten erilaisuuden ymmärtämiseen ja arvostamiseen. Se on tärkeää, sillä omalla toiminnalla ja vuorovaikutustyylillä on niinikään ratkaiseva merkitys toisten ihmisten innostukseen työyhteisössä.

 

Voit lukea koko tutkimukseni lähdeviitteineen osoitteessa http://jultika.oulu.fi/Record/nbnfioulu-201706022383

 

Tilaa tästä

 


Kirjoittaja:luontaisettaipumukset

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *