Kirjoittaja: FM Kari Helin

Stressiä on kahta päätyyppiä: positiivista ja negatiivista. Stressi tuntuu ihan mukavilta silloin, kun meillä on ”ylimääräistä” energiaa, jota kutsun tässä tarkastelussa vapaaksi energiaksi. Samat asiat ja tilanteet tuntuvat ahdistavilta, jos ylimääräistä energiaa ei ole. Vapaan energian määrä voidaan päätellä alla olevalla kaavalla.

Vapaa energia = Latautunut  energia – Elimistön tarvitsema energia – Stressin kautta purkautuva energia

 

Energianlähteet ja -kulutus

Valtaosan energiasta saamme ravinnosta ja unesta. Jos syömämme ravinto on laadullisesti huonoa tai sitä on liian vähän, sisäinen akkumme ei lataudu täyteen. Sama koskee myös unta. Vapaan energian näkökulmasta on yhdentekevää, syntyykö energiavajeemme huonosta ravinnosta, liian vähäisestä unesta vai stressienergian suuruudesta.

Elimistömme tarvitsee tietyn määrän energiaa fyysisen kehomme toimintojen ylläpitämiseen. Tarve on kaikilla ihmisissä suunnilleen yhtä suuri. Mikäli energian latautumisessa on ongelmia ja/tai stressin kautta purkautuu paljon energiaa, elimistö alkaa suojella itseään sulkemalla sisäisiä energiahanoja. Tällaista tilannetta kutsutaan burn outiksi eli loppuunpalamiseksi.

Stressin kautta purkautuvan energian määrä on hyvin yksilöllinen. Jotkut ihmiset stressaantuvat (hermostuvat, huolestuvat, suuttuvat…) hyvinkin pienistä asioista ja jotkut eivät hermostu juuri mistään. Stressitaipumus on tekijä, joka vaikuttaa suoraan vapaan energian määrään heikentävästi.

 

Stressitaipumus

Ihmisten persoonallisuutta kuvaavassa BigFive-mallissa on tekijä nimeltä tunnevakaus. Sen vastakohta on tunneherkkyys, joka vaihtelee paljon henkilöiden kesken. Tunneherkkyys korreloi positiivisesti kahden ajattelutyyliin vaikuttavan taipumuksen kanssa. Ensimmäinen niistä on F ja toinen on P. Tunnevakautta vahvistavia tekijöitä ovat niiden vastakohdat eli T ja J taipumukset. Itse olen tehnyt useamman kerran BigFive-analyysiin, ja saanut korkeat pisteet tunnevakaudessa.

 

Uupujan tunnuspiirteitä

Yksi uupujia yhdistävä tunnuspiirre on murehtiminen asioista, joihin ei voi vaikuttaa. Järki sanoo, että murehtiminen on hyödytöntä, mutta tunne on toista mieltä. Tällainen sisäinen ristiriita vaikeuttaa mm. uneen pääsemistä.

Toinen uupujia yhdistävä tunnuspiirre on negatiivinen kuvittelu: jolloin ihminen näkee uhkia ja ongelmia joka puolella. Mielikuvitus, joka on monilla ihmisillä uudistumisen keskeinen työväline, muuttuu stressiin taipuvaisilla ihmisillä negatiiviseksi kuvitteluksi.

Kolmas uupujia yhdistävä piirre on jatkuva kiireen tunne. Tämä johtuu siitä, että uupujat ovat yleensä spontaaneja, sekä huonoja suunnittelemaan ja priorisoimaan asioita.

Lyhyt kuvaus potentiaalisesta uupujasta on ”Kiireinen, murehtimiseen ja negatiiviseen kuvitteluun taipuvainen ihminen.”

 

Kun vapaa energia loppuu

On ihan tavallista, että vapaan energian määrä painuu välillä alle nollan. Mitä tällöin tapahtuu? Jos nollan alitus on vähäinen ja lyhytaikainen, asia hoituu itsestään seuraavan nukutun yön aikana. Jos taas energian puute kestää useita päiviä tai viikkoja, tilanne alkaa muuttua ongelmalliseksi, koska kehomme kaikki elimet eivät saa tällöin tarvitsemaansa energiaa.

Kaksi paikkaa, joista on helppo lainata energiaa ovat ruuansulatus ja immuunijärjestelmä. Mikäli stressi pitkittyy, seurauksena energian puutteesta voi olla vatsahaava tai syöpä. Jälkimmäinen johtuu siitä, että elimistössämme syntyy joka päivä tuhansia syöpäsoluja, jotka hyvin toimiva immuunijärjestelmämme (valkosolut) tuhoaa. Mikäli immuunijärjestelmämme toimii puutteellisesti, osa syöpäsoluista (sekä haitallisista viruksista ja bakteereista) jää henkiin ja leviää pitkin kehoa.

 

Negatiivista stressiä voi syntyä, kun ihminen joutuu pidemmän aikaa tekemään hänen taipumuksilleen huonosti sopivaa työtä. Klikkaa ja Twiittaa

 

Innostava ja stressaava työ

Negatiivista stressiä voi syntyä myös sitä kautta, että ihminen joutuu pidemmän aikaa tekemään hänen taipumuksilleen huonosti sopivaa työtä. Konkretisoin asiaa pienellä esimerkillä.

Törmäsin muutama vuosi sitten tutkimuksen (muistaakseni Vaasan yliopistossa tehtyyn), johon oli osallistunut noin 20 burn outin kokenutta henkilöä ja jotka olivat palanneet takaisin työelämään.

Niistä, jotka olivat palanneet vanhaan työhönsä, suurin osa oli kokenut uuden burn outin 3 vuoden sisällä. Niistä, jotka olivat vaihtaneet työtehtävän aikaisempaa innostavampaan, vain yksi henkilö oli kokenut uuden burn outin.

Itse törmäsin samankaltaiseen ilmiöön erästä tiimiä valmentaessani. Kahdella tiimin jäsenellä oli poikkeavan huono motivaatio nykyisessä työroolissaan. Ryhdyimme miettimään koko tiimin voimin mitä tässä tilanteessa voitaisiin tehdä. Ideatauluun tuli yli 10 ideaa. Suurimman kannatuksen sai ehdotus ”Entä jos te vaihtaisitte työtehtäviä? Sitä kannattivat myös ne kaksi henkilöä, joilla oli poikkeavan huonon motivaatio nykyisessä roolissa.

Tämä kokemukseni vahvisti kahta uskomustani, että

  • ihmiset ovat motivaatiorakenteeltaan erilaisia ja
  • parhaatkin motivaatiot kestävät vain oman aikansa.

Kari

 

 

 

Tilaa tästä


 

Kirjoittaja:luontaisettaipumukset

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *