Kirjoittaja: FM Kari Helin |

Ihmisillä on suuruusluokkaa 20.000 geeniä. Tietokoneeseen verrattuna ne ovat eräänlaisia ohjelmakoodin pätkiä, jotka voivat elämän aikana myös muuttua. Geenit voivat olla aktiivisia tai passiivisia. Jokaisella geenillä on jokin erityistehtävä elämässämme. Voimme omilla valinnoillamme jonkin verran vaikuttaa geeneihimme, varsinkin niiden aktiivisuuteen ja passiivisuuteen valitsemalla mitä harjoittelemme, millaista ravintoa syömme jne. 

Taipumukset ovat geenien kaltaisia sisäisiä ohjausmalleja, jotka ohjaavat ajattelutyylimme kehittymistä. Esimerkiksi sitä, mihin tietoisuutemme (kiinnostus, huomio) voimakkaimmin suuntautuu. Taipumukset voivat olla geenien tavoin aktiivisia tai passiivisia.

Geenit voivat olla luonteeltaan positiivisia, negatiivisia tai neutraaleja. Positiivisia geenejä kutsumme lahjakkuuksiksi ja luontaisiksi vahvuuksiksi. Negatiivisia geenejä nimitämme riskigeeneiksi, geenivirheiksi ja luontaisiksi heikkouksiksi. Kenelläkään ihmisellä ei ole pelkästään positiivisia tai pelkästään negatiivisia geenejä, vaan jokaisella meistä on elimistön vahvat ja heikot kohdat. Itse ajattelen ”huonojen” geenien roolin niin, että meihin jokaiseen on jo syntymässä ohjelmoitu se mihin sairauteen me todennäköisesti kuolemme.  

Taipumukset ovat geenien kaltaisia sisäisiä ohjausmalleja, jotka ohjaavat ajattelutyylimme kehittymistä. Klikkaa ja Twiittaa

 

Geeniperimän selvittäminen

 

Geenit eivät kerro missä asioissa me onnistumme tai mihin me sairastumme, vaan niiden erilaisia todennäköisyyksiä ja alttiuksia. Geeniperimän selvittäminen auttaa meitä kiinnittämään erityistä huomiota asioihin, joissa meillä on suurimmat todennäköisyydet sairastua tai epäonnistua.  

Itse olen teettänyt melko laajan geenikartoituksen, johon sisältyi noin 500 selvitettävää asiaa. Tulosraportin koko oli 75 (A4) sivua. Osa tuloksista oli odotusten mukaisia ja osa melkoisia yllätyksiä. Täytyy myöntää, että tulosraportin läpikäynti nosti pintaan sekä positiivisia että negatiivisia tunteita. Kannattaa korostaa, että suurin osa geeneistämme pysyy samanlaisena läpi elämämme ja osa geeneistämme aktivoituu vasta 70-80 vuoden iässä.

 

 

Ajattelutyylin selvittäminen

 

Oman ajattelutyylin selvittämiseen käytetään yleensä itseanalyysejä, joissa on suuruusluokkaa 50-100 valintaa. Meidän omassa analyysissämme, nimeltään LUONTAISET TAIPUMUKSET™, valintojen määrä on analyysin tekemisen nopeuttamiseksi puristettu 36:een, ja tulosten luotettavuutta on kasvatettu muilla keinoilla.

Kaikkien itseanalyysien heikkous on, että ihminen vastaa helposti analyysin kysymyksiin työminästä ja ihanneminästä käsin. Luotettavin työkalu saataisiin aikaan geenien kautta, jos meillä olisi käytettävissä tieto siitä, mitkä geenit kuvaavat mitäkin ajatteluun liittyvää taipumusta (E, I, S, N, T, F, J, P).

Geenianalyyseihin tutustuminen on ensimmäinen askel tällaisen geeniperäisen taipumusanalyysin kehittämiseen.

 

Geenien aktiivisuus ja passiivisuus

 

Geenejä ja taipumuksia yhdistää se, että molemmat voivat olla aktiivisessa tai passiivisessa tilassa. Kun joku geeni on aktiivinen, seuraus voi olla positiivinen tai negatiivinen, riippuen siitä, millaisesta geenistä on kysymys. Jos esimerkiksi diabetes -geeni on aktiivinen, se on huono asia. Tieto voidaan kuitenkin hyödyntää niin, että diabetes -geenin vaikutusta voidaan heikentää omilla valinnoilla: vähentämällä sokeripitoisen ravinnon (hiilihydraattien) osuus minimiin ja lisäämällä liikuntaa.

Jokaisella meistä on suuri määrä ”hyviä” geenejä, jotka aktivoituvat sopivissa ympäristöissä. Jotkut niistä voivat vaikuttaa ajattelutaipumuksiin. Esimerkki tällaisesta hyvästä geenistä on musikaalisuus. Kahdella ihmisellä A ja B, voi olla tämä geeni, mutta A:lla se voi olla aktiivinen ja B:llä passiivinen.  

 

Ympäristön vaikutus

 

Mitä ja miten ympäristö vaikuttaa geeneihin ja taipumuksiin? Alan asiantuntijat usein vastaavat niin, että perimä vaikuttaa puolet ja ympäristö toisen puolen. Miten vaikuttaminen ”teknisesti” tapahtuu?

Ympäristö vaikuttaa geenien ja taipumusten aktivoitumiseen lähinnä arvojen kautta. Hyvän esimerkin tarjoaa taipumukseltaan introvertti lapsi, jolla on ekstrovertti äiti ja introvertti isä. On ihan normaalia, että äiti on huolissaan lapsensa introvertista kehittymisestä ja isän mielestä kehitys on normaalia tai normaalia parempaa. Lapsi ratkaisee tällaisen ristiriidan yleensä asian niin, että hän ottaa esikuvakseen äidin tai isän.

Jos lapsi valitsee esikuvakseen äidin, lapsi alkaa matkia äitiään ja introvertti geeni ja ajattelun vahvin osatekijä eivät aktivoidu. Jos lapsi valitsee esikuvakseen isän, introvertti taipumus aktivoituu ja lapsi saa helpommin ajattelunsa vahvimman osatekijän käyttöön.

 

Erilaiset organisaatiokulttuurit

 

Kulttuurit syntyvät niin, että samanlaisen taipumuksen tai taipumusyhdistelmän omaavat ihmiset muodostavat selvän enemmistön jossakin organisaatiossa.

  • Yksi tällainen on ”johtoryhmäkulttuuri”, jossa on voimakkaasti yliedustettuina T- ja J-taipumukset. Olen valmentanut kymmeniä johtoryhmiä, joissa kaikki sen jäsenet ovat TJ-tyyppiä (ESTJ, ISTJ, ENTJ, INTJ). T-taipumuksen omaavat ihmiset johtavat lähinnä asioita ei ihmisiä.  TJ-kulttuuri on kova tehokkuuskulttuuri.
  • Täysin vastakkainen on ”asiakaspalvelukulttuuri”, jossa selvästi yliedustettuina ovat F- ja P-taipumukset. Tällaisessa kulttuureissa on paljon FP-tyyppejä (ESFP, ISFP, ENFP, INFP). Tässä kulttuurissa toiminta on joustavaa: asioita hoidetaan ja ihmisiä palvellaan spontaanisti. TJ-tyypit eivät motivoidu ja viihdy tällaisessa kulttuurissa.
  • Kolmas ja edellisiä huomattavasti harvinaisempi on ”innovaatiokulttuuri”, jossa ovat yliedustettuina N- ja T-taipumukset. Tällaisessa kulttuureissa on paljon NT-tyyppejä (ENTJ, ENTP, INTJ, INTP). Tässä kulttuurissa innovointi kohdistuu tuotteisiin, liikeideoihin, työprosesseihin, markkinointiin.
  • Neljäs ja yhtä harvinainen on ”valmennuskulttuuri”, jossa ovat yliedustettuina N- ja F-taipumukset. Tällaisessa kulttuurissa on paljon NF-tyyppejä (ENFJ, ENFP, INFJ, INFP). Tässä kulttuurissa innovointi kohdistuu valmennusohjelmien ja johtamisen kehittämiseen.

Kaikista suurista organisaatioista löytyvät edellä kuvatut kulttuurit. Mikäli organisaatio valmistaa teknisiä tuotteita, organisaation sisältä löytyy vielä viideskin kulttuuri, jolle sopii nimeksi ”insinöörikulttuuri”, jolle tunnusomaisia taipumuksia ovat S ja T. Tällaisessa kulttuurissa viihtyvät parhaiten ST-taipumusyhdistelmän omaavat tyypit (ESTP, ISTP, ESTJ, ISTJ).

 

Geenipohjaiset analyysit

 

Uskon, että tulevaisuudessa erilaiset itseanalyysit tullaan korvaamaan geeneihin perustuvilla analyyseillä. Niitä on lähes mahdoton manipuloida. Ensimmäinen haaste LUONTAISET TAIPUMUKSET™ -analyysin muuttamisessa geeniperusteiseksi on tunnistaa ne geenit, jotka osallistuvat kunkin taipumuksen (E, I, S, N, T, F, J, P) muodostumiseen.

Kari

 

 

 

Tilaa tästä

Kirjoittaja:luontaisettaipumukset

2 kommenttia

  1. Sari /

    Mitäs tuollainen geenitesti kustansi? Itsekin olen miettinyt tätä silläkin mielenkiinnolla, että miten me PikkuWeikkani kanssa olemme niinkin erilaisia, vaikka meissä virtaa sama veri. l

    Vastaa

Vastaa käyttäjälle luontaisettaipumukset Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *