Kirjoittaja: FM Kari Helin |

 

Kiusaaminen on oman itsetunnon pönkittämistä jonkun muun ihmisen avulla. Sitä tapahtuu kotona, työpaikalla, koulussa ja harrastusten parissa. Kiusaamista ei pidä sekoittaa suuttumiseen, joka liittyy yleensä johonkin asiaan ja menee jonkun ajan kuluttua ohi.

 

Kiusaamisen logiikka

 

Kilpaurheilu on perinteinen tapa jakaa suuria tunteita: kunniaa ja häpeää. Voittaja saa kunnian ja häviäjä häpeän. Antiikin gladiaattorit menivät vieläkin pitemmälle: voittaja sai jatkaa elämää ja häviäjän kohtalona oli kuolema. Kaikki me haluamme arvostusta ja kunniaa. Sitä saa olemalla vastustajaa parempi tai tekemällä jostakin ihmisestä itseä huonomman.

Epäonnistumisen logiikka muistuttaa paljon kilpaurheilun logiikkaa. Kun joku asia epäonnistuu, alamme heti hakea syytä ja syyllistä itsemme ulkopuolelta. Kun taas onnistumme, otamme kunnian mielellään itsellemme.

Kiusaaja on ihminen, joka pönkittää omaa itsetuntoaan tekemällä jostakin muusta ihmisestä huonon.

Kiusaaminen on seksuaalisen häirinnän kaltainen ilmiö, johon kannattaa puuttua välittömästi. Se on yksi itsetunnon kohottamisen sairaita muotoja. Se saattaa olla myös merkki narsismista, joka on vaikeasti hoidettava luonnevika.

 

Kiusaaja on ihminen, joka pönkittää omaa itsetuntoaan tekemällä jostakin muusta ihmisestä huonon. Klikkaa ja Twiittaa

 

Kiusaajan tunnuspiirteitä

 

Tunnusomaista kiusaajille on empaattisuuden puute. Kiusaajalla on runsaasti patoutunutta vihaa. Sen mieli on sijoittanut alueelle, josta se on helppo heijastaa (projisoida) muihin ihmisiin.

Toinen kiusaajille tunnusomainen piirre onkin pitkävihaisuus. Hän muistaa itse kokemansa kiusaamiset kymmeniä vuosia. Muiden kiusaaminen on yksi tapa purkaa ulos tätä sisälle patoutunutta negatiivista tunnetta.

Kolmas tunnusomainen piirre on autoritaarisuus, vallan halu. Kiusaaja haluaisi kaulukseen niin paljon arvomerkkejä kuin mahdollista.

Neljäs tunnuspiirre on suosikit, joista hän rakentaa itselleen suojamuurin muiden arvostelua kohtaan.

Nuori kiusaaja on aikuisena potentiaalinen rikollinen. Siksi on tärkeää puuttua kiusaamiseen jo koulussa ja sielläkin mahdollisimman aikaisin.

 

Kiusaaja esimiehenä

 

Kiusaamista on vaikea saada työpaikoilla loppumaan, johtuen siitä, että suurin osa kiusaajista on esimiehiä.

Helpoiten kiusaavat esimiehet voidaan tunnistaa johtamispalautteiden kautta (360-palautteet). Kiusattujen ääni näkyy palauteraportissa ”protestiääninä” seuraavien väittäminen vastauksissa: ”Hän kohtelee alaisiaan tasapuolisesti” ja ”Olen saanut häneltä rakentavaa palautetta”.

 

Ovatko jotkut synnynnäisiä kiusaajia?

 

Tähän minun on vaikea uskoa, vaikka jo melko pienissä lapsissa saattaa ilmetä tällainen käyttäytymismalli nuorempia sisaria kohtaan. Minä uskon enemmän, että kiusaaminen on eräänlainen rooli, jonka jotkut omaksuvat esimerkiksi omalta vanhemmaltaan herkemmin kuin jotkut muut.

Eric Berne, transaktioanalyysin kehittäjä, tutki vuosikausia ihmisten harrastamia vuorovaikutuspelejä. Yksi sellainen oli ”kiusaamispeli”, jossa voi olla kaksi tai kolme roolia. Kiusaamisen peruspelissä on kaksi pääroolia: Kiusaaja ja Kiusattu.

  • Kiusaajan rooliin hakeutuu helpoimmin ihminen, jolla on normaali voimakkaampi valtamotivaatio ja hallitseva asema kiusattuun nähden. Lisäksi hänellä on huono itsetunto ja kokemuksia kiusattuna olemisesta.
  • Kiusatun rooliin joutuu helpoimmin ihminen, joka on tunne-elämältään normaalia herkempi ja jotenkin muista poikkeava.
  • Joskus peliin tulee kolmas rooli: sovittelija. Hänen tavoitteenaan on pelastaa Kiusattu Kiusaajan kynsistä.

Ihmiset ajautuvat edellä kuvattuihin rooleihin ja peleihin tiedostamattaan. En usko, että kukaan ottaa tietoisesti Kiusaajan tai Kiusatun rooleja.

 

Oman lapsuuteni kiusauskuvioita

 

Oman lapsuuteni perheessä oli useita rinnakkaisia kiusaamiskuviota. Isäni kiusasi vanhinta veljeäni, jolla oli voimakas ja ”kapinallinen” luonne (ENTJ). Isäni oli ammatiltaan poliisi ja tottunut sodassa armeijan autoritääriseen tyyliin. Isä kiusasi vanhinta veljeäni, joka vuorostaan kiusasi nuorempia sisariaan, ennen kaikkea minua.

 

 

Minä pakenin vanhempaa veljeäni isän selän taakse. Mutta kun vanhempi veljeni alkoi hallita perheen sisäistä dynamiikkaa, minä yritin miellyttää kumpaakin. Tässä roolissa minulle kehittyi taito pysyä puolueettomana riitatilanteissa.

Me keskustelimme läpi nämä perheemme sisäiset kiusauskuviot, kun kun olin noin 40 vuoden iässä ja isäni oli noin 70-vuoden iässä. Nämä keskustelut vapauttivat meidät näistä rooleista.

 

Kiusaamisen estäminen

 

Kun kiusaaminen tapahtuu perheen sisällä, siihen on yleensä vaikea puuttua. Yksi syy on se, että kiusaamiselle annetaan helposti toinen nimi: kasvatus.

Koulussa on kolmenlaista kiusaamista. Yleisintä on oppilaiden välinen kiusaaminen. Toinen muoto on opettajien tekemä kiusaaminen, jonka kohteena on joku tai jotkut oppilaat. Tätä yleisempää on kiusaamisen kolmas muoto, jossa oppilaat kiusaavat jotakin opettajaa. Etenkin kahteen viimeiseen on melko vaikea puuttua.

Työpaikka on kolmas kiusaamisen areena. Siellä kiusaajan roolissa on yleisemmin esimies. Itselläni ei ole kokemuksia kiusatuksi tulemisesta työpaikalla. Olen työelämän kehittäjänä ollut kuitenkin monia kertoja sovittelijan roolissa.

Kari

 

 

Tilaa tästä

Kirjoittaja:luontaisettaipumukset

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *