Kirjoittaja: valmentaja, CEO Jari Saarenpää

 

Jari Saarenpää ja Pia-Christina Roth kirjoittavat parhaillaan syksyllä 2019 ilmestyvää kirjaa esimiehen sosiaalisista taidoista. Kirja paneutuu viiteen keskeiseen esimiestaitoon sekä tutkimusten että käytännön sovellusten näkökulmasta. Viisi keskeistä sosiaalista tunnetta, jotka hyvä esimies osaa ottaa huomioon jokaisessa tiimiläisessään hänen tyylilleen sopien ovat: arvostetuksi tulemisen tunne, psykologisen perusturvallisuuden tunne, yhteenkuuluvuuden tunne, vaikuttamisen tunne ja reiluuden tunne. Kirjoittajien käsityksen mukaan nämä viisi perustunnetta ovat ratkaisevassa asemassa työntekijän sitoutumisessa tehtäväänsä sekä kasvaessaan omaan täyteen potentiaaliinsa. Tämä on juttusarjan neljäs osa ja käsittelee reiluuden tunnetta.

 

Epäreiluuden tunne on esimerkiksi sitä, että ei tule kohdelluksi samalla tavalla kuin joku toinen samassa tiimissä. Miksi esimies suosii aina samoja tyyppejä ja itse jäät aina altavastaajan asemaan? Pahimmillaan tämä saattaa ilmetä työpaikkakiusaamisena, jossa sinut suljetaan yhteisön ulkopuolelle.

Tarve tulla kohdelluksi reilusti, oikeudenmukaisesti ja tasapuolisesti muiden kanssa on sisällemme rakennettu inhimillinen tarve. Kun huomaamme moraalisesti vääriä ratkaisuja ympärillämme, koemme tunnekokemuksen epäreiluudesta. Se herättää reaktion niillä aivoalueilla, jotka liittyvät inhon kokemiseen. Toiminta, joka rikkoo reiluuden normistoa, antaa mielikuvan omaa etuaan tavoittelevasta ja yhteisen hyvän hylkäävästä ihmisestä ja herättää epäilyksiä kaikilla elämän osa- alueilla. Tutkimusten mukaan erityisesti lapset ja nuoret ovat herkkiä aistimaan epäreilut asiat ja tapahtumat. Tarve tasapuolisuudesta ja reiluudesta ilmenee välittömästi, kun lapsi on tarpeeksi vanha ymmärtääkseen olevansa subjekti ja erillinen ihminen kaikista muista ihmisistä.

 

Reilu peli

 

Tarve saada kokea tasavertaista kohtelua ja reiluutta ei katoa minnekään iän myötä, vaan säilyy koko elämän ajan. Aikuisina emme tosin enää heittäydy lattialle kiukuttelemaan ja parkumaan, jos asiat eivät ole sujuneet mielestämme reilusti. Sen sijaan me aikuiset puhisemme tyytymättömyyttämme toisillemme. Esimiehen on tärkeä tiedostaa tämä alkukantainen ja ikiaikainen tarpeemme saada reilua kohtelua. Tällä tarpeella on selkeä yhteys mm. työssä jaksamiseen ja terveyteen. Oikeudenmukaisuuden kokeminen taas suojaa työn kuormituksen, kiireen ja epävarmuuden ikäviltä kokemuksilta, kun taas oikeudenmukaisuuden puute on tutkimusten mukaan yksi suurimmista psykososiaalisista riskeistä hyvinvoinnille ja terveydelle.

Reiluuden kokeminen ei ole objektiivinen kokemus, kuten voisi kuvitella. Helposti ajatellaan, että jokainenhan ymmärtää tuon tilanteen olevan reilu/epäreilu. Reiluuden tunne on enemmänkin tunne- ja kokemusperäinen. Tasa-arvoinen kohtelu ja oikeudenmukaisuus ovat äärettömän vahvoja psykologisia tarpeita, joten niiden puuttumiseen on syytä odottaa voimakasta reagointia. Yksi pahimpia virheitä, joita esimies voi tehdä, on ylläpitää nk. ’ykkösketjua’ ja päästää valloilleen tunne siitä, että eri ihmisille on eri säännöt. Kuppikunnat, hyvä veli –verkostot ja sisäpiirit kannattaa unohtaa, jos haluaa, että ihmiset kokevat työyhteisössään reiluutta ja haluavat sitoutua organisaation menestykseen.

 

Miten reiluuden kokemusta voi edesauttaa?

 

Yhteiset tavoitteet ja pelisäännöt ovat tärkeitä elementtejä reiluuden kokemisessa. Jos tunne työn kuormittavuudesta sekä siitä saatu palkkio – joko henkinen tai aineellinen – ovat tasapainossa, saa tunteen siitä, että asiat ovat reilulla tolalla.

Reiluuden tunnetta korostaa vahvasti myös se, että esimies antaa tunnustusta ammattitaidostasi ja antaa sinulle vastuullisia tehtäviä. Valitettavan paljon on esimerkkejä siitä, että esimies ei luota työntekijän ammattitaitoon ja osaamiseen ja puuttuu epäolennaisuuksiin, vaatien esimerkiksi tarkkaa pilkunviilausta unohtaen siinä ohessa kaiken olennaisen. Tällainen ei tuo tunnetta oikeudenmukaisuudesta.

 

Tärkeitä piirteitä reiluuden ja oikeudenmukaisuuden kokemisen taustalla ovat rehellisyys, avoimuus ja korkea moraali. Klikkaa ja Twiittaa

 

Tärkeitä piirteitä reiluuden ja oikeudenmukaisuuden kokemisen taustalla ovat rehellisyys, avoimuus ja korkea moraali. Tarkastellaan näitä kutakin lyhyesti.

 

Rehellisyys

 

Me ihmiset arvostamme rehellisyyttä, mutta jos oikein tarkkaan peilin katsotaan, kukapa ei olisi joskus lipsauttanut valkoista valheitta? Johtajilta kuitenkin odotetaan paljon enemmän kuin muilta, joten ole kaikessa niin rehellinen kuin pystyt. On hyvä muistaa, että valheella on lyhyet jäljet ja tämä pätee myös johtamisessa. Vaikka joutuisitkin kiusalliseen tilanteeseen puhuessasi totta, kannattaa tämä vaihtoehto valita siitä huolimatta. Alaisesi arvostavat rehellisyyttäsi ja antavat sinulle anteeksi monta asiaa mielellään, kun vain puhut totta. Jos totuuden puhumisen sijasta pyrit peittelemään virheitäsi ja kertomaan valheita peittääksesi valheet, joudut ennen pitkää pahaan liemeen ja menetät alaistesi kunnioituksen. Rehellisyys sen sijaan herättää kunnioitusta siitäkin huolimatta, että joudut ehkä paljastamaan itsestäsi jotakin epämiellyttävää. Kannattaa muistaa, että totuus kannattaa kertoa aina ensimmäisenä itse, ennen kuin sen kertoo joku muu.

 

 

Toimitko avoimesti?

 

Esimiehen tulee luoda avoimuuden ilmapiiriä työyhteisöön ja toimia itse esimerkkinä muille. Avoimuuden osalta tärkeintä on tiedonkulku. Jos esimiehen taholta pantataan tietoa eikä asioista kerrota avoimesta, se nakertaa väistämättä tunnetta siitä, että esimiehen taholla pyrittäisiin toimimaan reilusti. Kaikki tiedonkulun sakkaaminen koetaan tietojen pimitysyrityksenä ja näin ollen oikeudenmukaisuuden ja reiluuden tunne kokevat syviä takaiskuja työntekijöiden tunnemaailmassa. Avoimuutta lisää erityisen paljon se, että osaat ja uskallat esimiehenä kertoa avoimesti myös omista epäonnistumisista. Useat tutkimukset korostavat haavoittuvuuden (eng. vulnerability) osoittamisen merkitystä luottamuksen rakentamisessa. Avoimuus siitä, että on itse esimiehenä inhimillinen ja haavoittuva, edesauttaa kaikkien tiimiläisten kokemusta tasapuolisuudesta ja reiluudesta.

 

Oletko moraalinen?

 

”Olemme evolutiivisesti muokkautuneet sellaisiksi olennoiksi, jotka tarkastelevat maailmaa moraalisesta näkökulmasta. Tieteellisissä tutkimuksissa on havaittu, että psykopaatit eivät kykene erottamaan moraalisia asioita toisistaan, kun taas normaalisti yli kolmevuotiaat lapsetkin pystyvät tekemään tämän erottelun. Vaikka psykopaattien älyllisissä kyvyissä ei muuten ole mitään vikaa, puuttuu heiltä se perusaisti, jolla näemme maailman moraalisesti. Moraalisuuden kuvaaminen ja perusteleminen heille on kuin pyrkisi kuvaamaan punaista väriä syntymäsokealle. Meillä normaaleilla ihmisillä sen sijaan on luontainen moraaliaisti, jonka avulla tarkastelemme maailmaa. Samoin kuin aistimme kuumaa ja kylmää, värittyvät omat ja toisten ihmisten kokemukset mielessämme automaattisesti moraalisesti hyviksi tai huonoiksi.”

Näin toteaa filosofi Frank Martela eräällä luennollaan kysymykseen, oletko moraalinen. Jäin pohtimaan tuota aika kärjistävää erottelua normaalin ihmisen ja ei-normaalin ihmisen mielen välillä. En usko henkilökohtaisesti, että iso osa esimiehistä olisi ”ei-normaaleja”, vaan että kyse on moraalietiikan eri asteista. Itselleni tuli tätä kirjoittaessa mieleen takavuosien episodi lyhytaikaisen pääministerimme Anneli Jäätteenmäen tapauksesta, joka johti hänen eroon pääministerin tehtävästä – ”faksit tulivat minulle yllättäen ja pyytämättä…”. Moraaliin liittyen jo edesmenneen mäkihyppylegendan Matti Nykäsen on kuultu toteavan ”toimin niin rehellisesti kuin osaan…”.

 

Juuret Pohojammaalla

 

Isäni sukua on tutkittu 1300-luvulle Etelä-Pohjanmaalle. Arvelen, että oma oikeudenmukaisuuden ja rehellisyyden tarve, pohojalaasittahin “reiruus”,  kumpuaa näistä geeneistä. En väitä, että jotkin ihmiset olisivat pelkän syntymäpaikkansa takia toisiaan reilumpia, vaan että reiluuden arvostaminen on enemmän kulttuurillinen asia. Meille pohojalaasille reiluus lienee jotakin äidinmaidossa tullutta. Nyt liki viisikymppisenä huomaan, että olin nuorempana huomattavan paljon mustavalkoisempi reiluuden kokemuksen suhteen – jos koin, että tulin kohdelluksi epäoikeudenmukaisesti, nostin siitä ison äläkän. Nyt jo harmaata partaani saadessa pyrin ensisijaisesti selvittämään, mikä motiivi jollakin henkilöllä on kohdella toista epäreilusti. Aika usein peili kääntyy henkilöön itseensä ja solmu aukeaa, kun asiasta antaa rakentavaa palautetta.

Haluatko sinä olla tiimiläistesi silmissä reilu pomo?

 

Lue myös juttusarjan muut osat. Ensimmäinen osa kertoo arvostetuksi tulemisen tunteesta, toinen psykologisen perusturvallisuuden tunteesta,  kolmas yhteenkuuluvuuden tunteesta, neljäs reiluuden tunteesta ja viides vaikuttamisen tunteesta.

 

 

Tilaa tästä

Kirjoittaja:luontaisettaipumukset

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *