Kirjoittaja: Taru Puukko, työurajohtamisen ja työhyvinvoinnin asiantuntija, LUONTAISET TAIPUMUKSET™ -valmentaja
Julkaistu lehdistötiedotteena 31.1.2020
Työpäivän aikainen palautuminen ja työhyvinvoinnin tukeminen ovat nousseet yhä useammin esille eri medioissa viimeisten vuosien aikana, eikä syyttä. Muuttuva toimintaympäristö tuo mukanaan erilaisia haasteita huomioitavaksi palautumisessa ja tästä syystä työhyvinvointia ei voida katsoa enää samasta näkökulmasta kuin aiemmin.
Työyhteisöjen valmentamisen ja kehittämisen parissa työskentelevät Jaakko Murtomäki ja Taru Puukko havaitsivat tämän jo elokuussa 2019. Kumpikin tahollaan oli tehnyt huomion, että yleisin selitys riittävästä unesta, terveellisestä ruokavaliosta ja liikunnasta tinkimiseen liittyy tavalla tai toisella työhön.
”Pitkässä juoksussa ei ole työnantajan eikä työntekijän kannalta edullinen tilanne, että työn kuormittavuuden takia hyvinvointimme peruspilareista huolehtiminen kärsii. Jotta ihmiset jaksaisivat paremmin myös vapaa-ajallaan, työtä ja toimintamalleja pitää kehittää siihen suuntaan, että ne tukevat ihmisten palautumista ja hyvinvointia”, toteaa Taru.
Myös Talouselämä uutisoi tammikuussa työpäivän aikaisen palautumisen merkityksestä ja että asian huomiointi on nyt tärkeämpää kuin koskaan. ”Niillä, jotka palautuvat sekä työpäivän aikana ja vapaa-ajalla, on vähemmän työuupumusta kuin niillä, jotka palautuvat vain vapaa-ajallaan”, kommentoi jutussa tutkijatohtori Marjaana Sianoja Tampereen yliopistosta.
Lisääntynyt informaatiotulva, jatkuva saatavilla olo ja hektisyys ovat tiedostettuja arkemme kuormitustekijöitä, mutta erilainen ja muuttunut työ aiheuttaa myös erilaista kuormitusta kuin ennen. Etenkin aivojemme tiedonkäsittelyn kuormitukseen on syytä kiinnittää huomiota. Kognitiivinen kuormitus vaikuttaa esimerkiksi ongelmanratkaisu -ja päätöksentekokykyyn, keskittymiseen, havainnointiin ja virheiden määrään työssä. Työpäivän aikaisen palautumisen merkitys ei ole tärkeää vain yksilön hyvinvoinnin kannalta vaan myös työn laadun ja tulosten kannalta. Työn määrän, laadun ja ympäristön lisäksi kuormitustekijöitä analysoidessa tulee ottaa huomioon yksilölliset erot. Jokainen meistä ihmisistä on erilainen ja kokee kuormitusta erilaisista tehtävistä eri tavalla. Kognitiiviseen kuormitukseen vaikuttavat esimerkiksi myös persoonallisuus ja yksilöllinen stressinsieto -ja käsittelykyky.
Miten Jaksan.Ehdin.Onnistun™- valmennuskonsepti tuo ratkaisut työpäivän aikaisen palautumisen edistämiseen yhdistäen uudella tavalla sekä ihmisten että toimintamallien kehittämisen. Taru Puukko on sertifioitunut valmentaja ja hyödyntää työssään LUONTAISET TAIPUMUKSET™ -menetelmää, jonka avulla voi itsetuntemuksen kehittymisen lisäksi tunnistaa ja analysoida työhön liittyviä kuormitustekijöitä.
”Kun tähän lisätään vielä toinen hyödyntämäni menetelmä, Firstbeat®️ -hyvinvointianalyysi, päästään yksilötasolla stressin ja palautumisen tasapainoon käsiksi mittausdatan avulla. Tämä kombo on ainutlaatuinen ja ottaa huomioon nimenomaan ne yksilölliset tekijät työhyvinvoinnin kehittämisessä”, innostuu Taru.
Valmennuskonseptin toinen kehittäjistä, Jaakko Murtomäki, tuo pitkällä toimintamallien ja prosessien kehittämisen kokemuksellaan käytännönläheisen otteen asioiden käytäntöön viemiseksi ja on siksi innoissaan konseptista. “Vuorokauteen ei mahdu enempää tunteja, mutta jokaisen työn parissa vietetyn tunnin laatua voi parantaa”, hän kiteyttää valmennuksen päämäärää.
Lisätietoja:
Miten Jaksan.Ehdin.Onnistun™-valmennuskonseptin kehittäjä, työhyvinvoinnin valmentaja Taru Puukko, p. 040 9622 692 taru@uralifti.fi
LUONTAISET TAIPUMUKSET™ -VALMENTAJISTA ESITTELYSSÄ
TANJA MERONEN, KETTU valmennus ja viestintä
Tanja valmentajana
KETTU valmennuksen LUONTAISET TAIPUMUKSET™ -palvelut