Kirjoittaja: FM Kari Helin |
David Keirsey, amerikkalainen persoonan tutkija, jakoi ihmiset kahteen päätyyppiin: Tekijöihin ja Kehittäjiin. Jako vastasi hyvin MBTI-mallin S/N -akselia.
Tekijät arvostavat aikaansaannoksia, sovittujen asioiden hyvää hoitamista
Tekijää kuvaavat hyvin sanat tunnollinen ja ahkera. Tekijä varoo epäonnistumisia. Siksi hän ei ota mielellään riskejä vaan tekee asioita tavalla, josta hänellä on ennestään hyviä kokemuksia. Tekijät muodostavat selvän enemmistön: 70 – 80 % väestöstä kuuluu tähän ryhmään.
Kehittäjät hakevat jatkuvasti uusia mahdollisuuksia
”Miten asiat saataisiin hoitumaan nykyistä tehokkaammin?”, on kysymys, joka tiivistää Kehittäjien ajatukset. He eivät pelkää riskejä ja epäonnistumisia läheskään yhtä paljon kuin Tekijät, koska he tietävät niiden kuuluvan kehittämiseen. Kehittäjien osuus väestöstä on 20 – 30 %, siis selvä vähemmistö.
Kukaan ihminen ei ole pelkästään Tekijä tai pelkästään Kehittäjä, vaan ominaisuudet ovat meissä jossakin suhteessa toisiinsa
MBTI-mallin ajattelufunktioiden järjestys tarjoaa yhden tavan lähestyä tätä asiaa.
Ajattelutyyliemme erilaisuus johtuu MBTI-teorian mukaan siitä, että ajatteluun osallistuvat osatekijät, joita Jung nimitti ajattelun funktioiksi, ovat erilaisessa voimakkuusjärjestyksessä. Jollakin tekijätaipumus (S) on voimakkaampi kuin kehittäjätaipumus (N) ja jollakin taas päinvastoin. Kenelläkään ne eivät ole yhtä vahvoja.
Olen konkretisoinut järjestyksen merkitystä antamalla voimakkaimmalle ajattelufunktiolle valtaa (tai energiaa) 50 %, toiseksi voimakkaimmalle 30 %, kolmanneksi voimakkaimmalle 15 % ja heikoimmalle 5 %.
- Puhdasveriset Tekijät ovat henkilöitä, joilla S on ajattelun ykkösfunktio ja N on neljäs eli heikoin funktio. Heillä S:n ja N:n välinen voimasuhde on 50 / 5 = 10 / 1. Tämän tyypin edustajilla N (intuitio ja ideat) ei pääse juurikaan sotkemaan reaalimaailmaan suuntautuneen S-funktion toimintaa. Tällaisia ajattelutyylejä on neljä: ISTJ, ISFJ, ESTP ja ESFP.
- Tekemiseen suuntautuneita henkilöitä ovat sellaiset, joilla S on toiseksi voimakkain eli ajattelun tukifunktio. Tällöin N on kolmanneksi voimakkain. Nyt S:n ja N:n sisäiset voimasuhteet ovat huomattavasti tasaisemmat eli 30 / 15 = 2 / 1. Tällä tyypillä sekä S että N ovat taustalla toimia apufunktioita. Näitäkin ajattelutyylejä on neljä: ESTJ, ESFJ, ISTP ja ISFP.
- Kehittämiseen suuntautuneita henkilöitä ovat sellaiset, joilla N on ajattelun kakkosfunktio ja S kolmosfunktio. Nyt S:n ja N:n voimasuhteet ovat 15 / 30 = 1 / 2 eli kehittämiseen erikoistunut N funktio pääsee vaikuttamaan ajatteluun kaksi kertaa enemmän kuin S. Näitäkin ajattelutyylejä on neljä: ENTJ, ENFJ, INTP ja INFP.
- Puhdasverisiä Kehittäjiä ovat henkilöt, joilla N on ajattelun ykkösfunktio ja S heikoin eli neljäs funktio. Nyt S:n ja N:n voimasuhteet ovat 5 / 50 =1 /10 eli uusia mahdollisuuksia hakeva N funktio vaikuttaa ajattelutyyliimme 10 kertaa voimakkaammin kuin S. Näitäkin ajattelutyylejä on neljä kappaletta: ENTP, ENFP, INTJ ja INFJ.
Kannattaa vielä korostaa että kukaan ihminen ei ole puhdas S– tai N-tyyppi, vaan näiden taipumusten yhdistelmä. Puhdasverisen Tekijänkin sisällä asuu siis pieni Kehittäjä ja päinvastoin.
Niillä henkilöillä, joilla S ja N ovat lähes yhtä vahvoja (eli taipumukset ovat kakkos- ja kolmosfunktioina), on työelämässä eräs selvä valttikortti: he ovat luontaisesti hyviä tasapainottamaan tekemisen ja kehittämisen välistä suhdetta. Tällaisia henkilöitä kannattaakin valita kehityshankkeiden ja erilaisten tiimien ja organisaatioiden vetäjiksi.
Erilaisuuden synergiaa
Olen itse puhdasverinen kehittäjä (INTJ).
Perustin vuonna 1984 yrityksen, joka sai nimekseen Innotiimi Oy. Toimin alussa sen toimitusjohtajana. Nopeasti tajusin, että tämä ei ole minun homma, koska siihen liittyi niin paljon käytännön asioiden hoitamista. Valitsin toimitusjohtajaksi puhdasverisen Tekijän (ISTJ), joka laittoi yrityksen perusprosessit (laskutus, markkinointi, jne.) kuntoon. Itse pääsin keskittymään siihen mikä eniten innosti ja mitä parhaiten osasin (uusien tuotteiden kehittäminen ja ryhmien valmennus). Innotiimistä tuli 1990-luvulla todellinen menestystarina, ei kuitenkaan minun vaan avainhenkilöiden toisiaan täydentävän erilaisuuden ansioista.
Innotiimi alkoi vetää nopeasti puoleensa henkilöitä, jotka olivat nähneet poikkeavan tyylimme johtaa ja kehittää asioita. Liikevaihtomme ja henkilöstömme kasvoivat pitkän aikaa 25 – 30 % vuodessa, vaikka 1990-luvun lama heikensi koulutusten kysyntää.
Voimakas kasvu oli mahdollinen kun tuotteemme olivat tuoreita ja avainhenkilöt pääsivät toimimaan omilla vahvuusalueillaan. Toimitusjohtaja oli erittäin motivoitunut tekemään asioita, joita itse inhosin. Vastapainoksi kehitin yrityksellemme uusia valmennus-ja kehitystuotteita. Olimme löytäneet innovatiivisilla tuotteillamme ja yritysmallillamme eräänlaisen ”sinisen meren”, jossa ei ollut kilpailijoita. Suurimmillaan meitä oli noin 60 henkeä ja vuosilaskutus noin 5 miljoonaa euroa.
Vahvuuksilla toimiminen
Omat kokemukseni menestyvänä yrittäjänä ja valmentajana ovat vahvistaneet käsitystä, että ihminen pärjää ja jaksaa työelämässä parhaiten luontaisilla vahvuuksillaan, joita voi oppia näkemään mm. taipumusanalyysien (LUONTAISET TAIPUMUKSET™) avulla. Valtaosa ihmisistä valitsee (Gallupin tutkimusten mukaan) kuitenkin perinteisen itsensä kehittämisen tien, jossa päähuomio kiinnittää omiin heikkouksiin ja niitä yritetään korjata ja peittää.
Heikkouksiin panostaminen johtaa ennen pitkää uupumiseen.