Kirjoittaja: LUONTAISET TAIPUMUKSET™ valmentaja, Vipuvaikutus Consulting Ky, Aki Miettinen

 

Kiekkourheilu on kuin koko elämä pienoiskoossa. Kaikki tapahtuu nopeasti. Tukeva johto ja voiton riemu voivat vaihtua hetkessä tappioksi ja karvaaksi pettymykseksi. Onnistumisen ja epäonnistumisen tunteet ovat osa kiekkourheilijan arkipäivää. Tavoitteita asetetaan ja niihin pyritään. 60 runkosarjaottelun aikana valikoidaan play-offs -joukkueet. Kaikki edes ennakkosuosikeista eivät aina pääse kilvoittelemaan Kanada-maljasta, joten lopulta hyvinkin pienet asiat ratkaisevat onnistumisen. Valmentaja Aki Miettinen avaa blogissaan huippu-urheiluelämän anatomiaa jääkiekkojoukkue KalPan ja sen päävalmentaja Sami Kapasen tarinan muodossa. Aki on tehnyt vuosikausia ihmisten erilaisuuteen, ihmisten väliseen yhteistyöhön sekä kehon ja mielen hallintaan liittyvää valmennustyötä eri lajin urheilijoiden ja yhteisöjen kanssa.

 

KalPan kiekkoperhe luovii vastavirtaan

On kiekkokausi 1990-91. Sami Kapanen viimeistelee 17-vuotiaana SM-liigafinaalien yhdessä ottelussa kaksi maalia. KalPa voitti tuolloin SM-hopeaa. Tähdenlento alkoi viimeistään tuolloin. Seuraavat 15 vuotta Sami Kapasen uralla ovat osa suomalaista kiekkohistoriaa. Vuonna 2010 Kapanen lopetti maineikkaan uransa, mutta – kuten arvata saattaa – palasi välivuoden jälkeen vielä kolmeksi kaudeksi syvimmän intohimonsa lähteille kaukaloon ja jättäytyi sen jälkeen johtamaan omistamaansa kiekkoseuraa.

Se oli erään aikakauden päätös. Nyt tiedämme KalPan tehneen monia uskaliaita päätöksiä, jotka ovat olleet hyvinkin mielenkiintoisia. Mikä KalPassa ja Kapasessa kiehtoo niin, että media niin mielellään kirjoittaa savolaisten kiekkoylpeydestä ja sen pääomistajasta? Sami Kapanen kuuluu niihin harvalukuisiin mesenaatteihin, joilla on ”oma urheiluseura” ja jotka ovat itse kuuluneet lajinsa maailman huippuihin. Liekö Sami ainoa lajiaan Suomessa? Kun varallisuutta hankkinut henkilö lähtee mukaan urheiluseurabisnekseen, motiivit ovat usein varsin kaukana taloudellisesta realismista. ”Suomalaisessa urheilubisneksessä tunne usein ohjaa päätöstä enemmän tai vähemmän” https://yle.fi/uutiset/3-10417391

Kuopiossa myös jalkapalloseura KuPS on saanut nauttia pääomistaja, pankkiiri Ari Lahden, vahvasta taloudellisesta tuesta. Se ansaitsee kokonaan oman tarinansa. KalPan vahvaa organisoitumista osoittaa lisäksi se, että toimitusjohtajuutta hoitaa talouden ja johtamisen ammattilainen Toni Saksman ja hallituksen puheenjohtajan nuijaa heiluttaa vuoden 2017 liikemies, nykyinen hallitusammattilainen Mika Sutinen.

Sijoittaminen urheiluseuraan on useimmiten – lähes aina – vahva tunneperäinen, aitoon välittämiseen liittyvä, ratkaisu. Se on päätös, jossa ihminen antaa omastaan ja itsestään todella paljon pois – useimmiten täysin pyyteettä. Samalla hän saa mahdollisuuden tehdä jotain erinomaisen hyvää ja vaikuttavaa. Maamme ammattimaisimmassa joukkueurheilulajissa rahalla on iso merkitys, ollaan siitä mitä mieltä tahansa. Ammattimaisuus kiekkoilussa vaatii todella paljon resursseja, ja niitä Kapanen halusi olla KalPalle turvaamassa muita merkittäviä tukijoita unohtamatta. Sami Kapaselle ei riittänyt se, että hänellä oli loistokas NHL-ura. Ei se, että hän tuli pääomistajaksi seuraan. Ei sekään, että hän palasi kasvattajaseuraansa pelaajana ja päätti kiekkouransa yhteisessä pelissä poikansa kanssa. Intohimon syvempi kerros paljastui. Sami halusi valmentaa.

 

Joukkueen henkinen murros

KalPassa on pitkään tehty määrätietoista kehitystyötä, johon useat avainhenkilöt ovat olleet vaikuttamassa. Usko omaan tekemiseen sekä yksilö- että joukkuetasolla onkin vahvistunut viime vuosina. KalPalle tehtiin vuonna 2012 ensimmäiset LUONTAISET TAIPUMUKSET™ -analyysit, joiden perusteella joukkueen ajattelua, toimintaa ja yhteistyötä – joukkuevalmennusta ylipäänsä – uudistettiin. Itse toimin tuolloin Feelback Oy:ssä taipumusanalyyseistä vastaavana valmentajana ja vedin joukkueelle taipumusvalmennukset. Joukkue otti tulokset ja kehitysopit hyvin vastaan ja pelaaja-valmentaja-joukkue -yhteistyö sai uuden suunnan. Tuolloin Sami Kapanen oli itse pelaajana mukana ja kuunteli kiinnostuneena, mitä mm. urheilupsykologi Jonathan P. Niednagel on kertonut erilaisten persoonien tavasta hahmottaa liikettä ja painetilanteita. Kyse oli tiedon ja tuntemusten yhteensovittamisesta. Niednagelin mukaan ihmisten aivoissa on tunnistettavia ja jäsentyneitä motorisia malleja, jotka yhdistyvät 16 erilaiseen persoonallisuustyyppiin. Tämä on aivan keskeinen tieto, kun yksilöurheilijan ja koko joukkueen kanssa tehdään valmennusyhteistyötä. Neurotiede tutkii kaiken aikaa ihmisen psykofyysisiä ominaisuuksia eli kehon ja mielen välisen yhteyden toiminnallisuutta.

Taipumusanalyysi kertoo mm., että kaikkien aikojen kiekkoilija, Wayne Gretzky, on tyypiltään ISTP, ”Pohtiva realisti”. Introverttina hän energisoitui enemmän omasta sisäisestä maailmastaan ja purki ajatuksensa ulos tekoina kiekkokaukalossa. Hänen luontaiset vahvuutensa olivat kyky havainnoida ympäristöä, analysoida sitä sekä reagoida spontaanisti muutoksiin. Mikäpä olisi osuvampi kuvaus hänestä? Lähde: Niednagel: Your Key to Sports Success

 

Tulokset puhukoon puolestaan

KalPa on ottanut tiikerin loikkia omalla kehityspolullaan ja lisännyt tietoisuutta joukkueen yksilöiden vahvuuksista. Nuorten pelaajien rohkea esiinmarssi kokeneempiin joukkuetovereihin yhdistettynä on ollut jo pidempään hyväksi osoittautunut toimintamalli. Osoituksena tästä KalPa on useampana vuotena ollut SM-liigan yllättäjä. Kauden 2016-2017 alussa muun muassa arvostettu Jatkoaika.com -kiekkosivusto teki arvion alkavasta kiekkokaudesta laittamalla joukkueet asiantuntevasti paremmuusjärjestykseen. ”Hyvänä runkosarjajoukkueena pidetty KalPa romahtaa. Jätön jätön jättö jättää KalPan lähes sarjajumboksi”.  (Tältä näyttää keväällä 2017: Tylsä kärkinelikko, Savossa ei osattu, jatkoaika.com). Tähän samaan arvioon yhtyivät käytännössä kaikki urheilumediat, kun käyttivät laskelmiin vain kynää, paperia, pelaajabudjettia ja taskulaskinta.

Keväällä 2017 todettiin, että KalPa oli vuoden yllättäjäjoukkue, kun se saavutti SM-hopeaa vain Tapparalle hävinneenä. Kauden päätteeksi parhaana Liiga-valmentajana palkittiin KalPan päävalmentaja Pekka Virta, All Stars -kentän keskushyökkääjänä KalPan Jaakko Rissanen sekä parhaana maalivahtina ja All Stars -kentän maalivahtina KalPan Eero Kilpeläinen. Joku meni alkukauden kiekkoasiantuntijoilta pahasti pieleen, ja KalPa oli paljon enemmän kuin osiensa summa.

 

KalPa koostuu aina hyvistä tyypeistä

KalPan kiekkoperheessä (pelaajat, valmennus, johto) on vuosien saatossa tehty useita kymmeniä henkilöprofiileja. Joukkueessa on opittu, että kaikkien ei tarvitse huutaa saadakseen hyvän pelifiiliksen päälle. Introverteille on oma sijansa ja ymmärryksen kautta vuorovaikutus erilaisten tyyppien välillä on saanut luonnollisen muotonsa. Vuorovaikutukseltaan joukkue on vahvasti ”kelta-vihreä”, mikä tarkoittaa, että myötätuntoisuus ja kannustavuus yhdistyvät varsin tasan introverttien ja ekstroverttien kesken. Joukkueessa on myös pelaajia, joilla ajattelua yhdistävät aistillisuus (=Sensing) ja tunnepitoisuus (=Feeling) eli tyyppikirjainyhdistelmänä ”SF”. Aistihavainnot liittyvät vahvasti opitun toistamiseen ja tunnepitoisuus tässä yhteydessä kehollisiin tuntemuksiin. Kun tavoite on yhteinen ja kirkas, keinot eri yksilöiden kesken tuottaa maksimaalinen energia jokaiseen tapahtumaan voivat vaihdella.

Kun LUONTAISET TAIPUMUKSET™ -analyysissä ajattelutyylejä on neljä erilaista, joukkueessa on neljä erilaista tapaa käsitellä asioita. Jokainen noista neljästä jakaantuu toiminnallisesti vielä neljään, jolloin erilaisia tyyppejä voi olla kaikkiaan 16. Osa pelaajista pyrkii järkeistämään harjoittelua sekä pelillisiä tapahtumia.  Muita tapoja lähestyä omaa kehitystään ovat analysointi ja oivaltaminen. Tunteella flow-tilaan pyrkivä tyyppi on sensitiivinen. Hän energisoituu positiivisen palautteen ja kannustuksen kautta. Karkea ja liian suora suorituksen kritisointi voi lukita pelaajan kuoreen, josta on vaikea tulla ulos. Vertailun vuoksi järkeilevät ja analysoivat pelaajat – joita toki joukkueeseen mahtuu – kaipaavat sitä vastoin suoraa palautetta suorituksesta ja korjaavia esimerkkejä. Näin joukkue avautuu valmentajille yksilöinä kerros kerrokselta. Olennaisinta on keskinäinen luottamus, jota rakennetaan ja joka rakentuu. Pelaajat luottavat seuraan ja organisaatioon, sekä erityisesti valmennusjohtoon. Saman on toimittava luonnollisesti myös toisin päin. Tällä turvataan tunne, että täällä voi hengittää vapaasti ja nauttia siitä tekemisestä, jota rakastaa.

 

Joukkue sitoutuu ja uskaltaa

Lukuisten ryhmä- ja pienryhmätapaamisten seurauksena joukkueen identiteetistä muotoutuu päävalmentajansa näköinen, johon muu joukkue tietysti myös sitoutuu. Siihen liittyy avoin vuoropuhelu, pelaajien kuuleminen sekä kalpalainen tapa rakentaa joukkuehenkeä. Sen keskeiset elementit ovat selkeä vastuunotto omasta tekemisestä, uskaltaminen ja periksiantamattomuus. Kiekkoilijat oppivat yhä enemmän itsestään ja kehittyvät huimaa vauhtia, vielä enemmän henkisesti kuin fyysisesti. Itseluottamus lisääntyy, jolloin usko omaan tekemiseen ei horju heikkoinakaan hetkinä. Tulosurheilun realismia on, että joskus voitetaan ja joskus hävitään. Realismia on sekin, että aina huippusuorituskaan ei tuo palkintoa. Mutta: aina kun suoritetaan, se tehdään valppaana ja läsnäolevana, kaikki solut suoritukseen kohdistettuna. Sen jälkeen voidaan kysyä, teitkö parhaasi? Peli on kuningas, sinä et. Kunnioitetaan tulosta, oli se sitten mikä tahansa.

Tiiviillä joukkueella on hyvä ote omasta elämästä, josta juuri nyt on menossa intensiivinen aktiivikiekkoilijan vaihe. Siihen liittyy turvallisuuden tunne, joka lisää rohkeutta ja sitä kautta myös onnistumisia. Se sisältää myös kodin ja perheen sekä muiden taustajoukkojen läsnäolon tärkeänä yksilön hyvinvointia tukevana tekijänä. Tietoisuus erilaisista persoonista joukkueessa vain vahvistaa me-henkeä kannustaen pelaamaan hyvää kalpalaista kiekkoa tässä ja nyt.

 

Olemme sopineet organisaatiossa, että kukaan ei ole isompi kuin KalPa -Sami Kapanen Klikkaa ja Twiittaa

 

Aki Miettinen

+358 44 575 5008

aki.miettinen@vipuvaikutus.fi

 

#kalpa #samikapanen #mikasutinen #luontaisettaipumukset #erilaisuudenjohtaminen #joukkuehenki #yhteistyö #yksilöllisyys #urheilupsykologia #neurotiede #vipuvaikutus

 

Tilaa tästä

 

Kirjoittaja:luontaisettaipumukset

3 kommenttia

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *