Kirjoittaja: FM Kari Helin
Onko tunne viisaampi kuin järki? Tunteiden logiikka on ainakin hyvin erilainen kuin järkeilyn logiikka. Lisäksi tunteita on hyvin erilaisia ja jokainen niistä noudattaa hieman erilaista logiikkaa.
Tunteiden rakenne ja logiikka
Tunteita on monenlaisia. Tätä varten ihmisen psyykessä on olemassa erilaisia tunnekaavoja, jotka aktivoituvat erilaisissa elämäntilanteissa. Sveitsiläinen psykiatri, Carl Jung etsi pitkään neurooseista kärsivien potilaidensa tunnekaavoja, joita hän nimitti komplekseiksi. Monille tuttu tunnekaava on alemmuuskompleksi, jossa ihminen vertaa itseään muihin ja päätyy tulokseen, että hän on huonompi kuin joku muu. Jollakin toisella on vastaavasti ylemmyyskompleksi, jonka avulla hän nostaa itsenä muiden yläpuolelle.
Jokaisella tunteellamme (pettymyksellä, häpeällä, syyllisyydellä, ilolla, …) on hieman erilainen tunnekaava, jota elämänkokemukset vielä jatkuvasti muokkaavat.
Pelkokeskus
Ihmisten aivoissa on tunnekaavojen lisäksi erilaisia tunne-elimiä. Yksi niistä on mantelitumake, jota kutsutaan myös pelkokeskukseksi. Se tarkkailee kaiken aikaa ympäristöä. Jos se havaitsee jonkun vaarallisen asian, esimerkiksi käärmeen, vihollisen tai villipedon, mantelitumake suorittaa aivoissa hälytyksen. Sen seurauksena aistit (näkö, kuulo, …) herkistyvät. Jos vaara todetaan oikeaksi, elimistössä käynnistyy stressireaktio, joka virittää kehon muutamassa sekunnissa täyteen taisteluvalmiuteen. Tämä on samalla esimerkki yhdestä tunnekaavasta.
Jokaisella tunteellamme on hieman erilainen tunnekaava. Klikkaa ja Twiittaa
Tunnemaailman erilaisuus
Ihmisten tunnemaailmassa erilaisuutta synnyttävät ainakin seuraavat tekijät:
- Sukupuoli. Naisilla tunne on ajattelun ykkös- tai kakkosfunktiona lähes 70 %:lla. Miehillä tilanne on päinvastainen eli tunne on miehillä ajattelun ykkös- ja kakkosfunktiona vain noin 30 %:lla.
- Ajattelutyyli, josta voidaan päätellä miten lähellä tietoisuutta tunnetekijä (F) sijaitsee. Osalla ihmisistä tunne (F) on ajattelun voimakkain osatekijä (tunneohjautuvat ajattelutyylit) ja osalla (järkiohjautuvat ajattelutyylit) heikoin.
- Tunnekaavat, joita voidaan verrata tietokoneen ohjelmiin, jotka ohjaavat meitä ajattelemaan ja toimimaan tietyllä tavalla.
- Tunnehistorian erilaisuus. Osa ihmistä on viettänyt lapsuutensa ja nuoruutensa sodan pelkojen keskellä. Silloin sota jatkuu heidän päässään, vaikka ympärillä ei enää sodita.
Tunnetaitojen kehittäminen
Tunneäly on yksi älykkyyden muoto, joka on eräänlainen tunteen ja järjen tasapaino. Tunnetaitojen kehittämisessä on kaksi pääsuuntaa: tunteiden parempi hallinta (järjen ja kontrollin lisääminen) ja tunteiden parempi kuuntelu (järjen ja kontrollin vähentäminen).
Niiden, joilla tunteet ovat jatkuvasti pinnassa (tunneherkät), kannattaa lisätä tunteiden hallintaa. Jokaisella tunteella on oma tunnekaava (logiikka), jonka tunteminen on ensimmäinen askel kohti kyseisen tunteen hallintaa ja jalostumista tunnetaidoiksi. Suurimmalla osalla hyvistä puhujista (kouluttajat, poliitikot, näyttelijät) on ajattelutyyli, jossa F on ajattelun ykkösfunktio.
Ryhmä, jolle tunteiden hallinta on usein suuri haaste ovat ne, joilla tunnetekijä (F) on ajattelun heikoin ja T ajattelun vahvin osatekijä. Tällaisia ajattelutyylejä ovat ISTP, INTP, ESTJ ja ENTJ. Tämä johtuu siitä, että he eivät ole harjoitelleet tunteiden kanssa työskentelyä. Kun he ovat stressaantuneita, alkukantaiset tunteet (aggressio, pelot, …) ja toimintamallit kaappaavat helposti vallan ja alkavat ohjata ajattelua ja toimintaa.
Daniel Goleman, tunneäly-käsitteen isä, nimitti näitä hallitsemattomia purkauksia tunnekaappauksiksi. Ne ihmiset, joilla järkeily (T) on ajattelussa voimakkaampaa kuin tunteminen (F), ovat tilanteessa, jossa järki pystyy kontrolloimaan ja säätelemään tunteita. Noin 70 %:lla miehistä tilanne on tällainen. Tästä on seurauksena se, että omien tunteiden ääni, joka on usein viisaampi kuin järki, ei kuulu tietoisuuteen. Silloin kannattaa harjoitella omien tunteiden kuuntelua.
Tunteiden kuuntelussa on sama periaate kuin muiden ihmisten kuuntelussa, jossa helposti puhumme toisemme päälle (ekstrovertit) tai mietimme omia asioitamme toisten puhuessa (introvertit). Omien tunteiden kuuntelussa emme puhu toisten ihmisten päälle, vaan ajattelemme (T) omien tunteidemme (F) päälle. Silloin niiden ääni ei kuuluu tietoisuuteen. Olen huomannut, että oma sisäinen intuitioni (introvertti N) toimii minulla tunteiden kuuntelun kautta. Teen sen niin, että istun päivittäin noin 10 minuutin ajan (yleensä aamupalan jälkeen) suosikkituolissani ja kuuntelen, onko alitajunnalla minulle joitakin viestejä tai ideoita. Joskus on, joskus ei. Tämäkin juttuni on syntynyt muutaman aamuistunnon ja muutaman tunnin kirjoittelun tuloksena.
LUONTAISET TAIPUMUKSET™ -VALMENTAJISTA ESITTELYSSÄ
TANJA MERONEN, KETTU valmennus ja viestintä
Tanja valmentajana
KETTU valmennuksen LUONTAISET TAIPUMUKSET™ -palvelut