Kirjoittaja: FM Kari Helin |
TV:stä tuli taannoin ohjelma, joka käsitteli muistin luotettavuutta. Ohjelman alussa kerrottiin tapaus, jossa mies tuomittiin raiskauksesta 15 vuodeksi vankilaan. Avaintodistaja oli rikoksen uhri, joka oli tunnistanut rikoksen tekijän kasvotunnistuksen perusteella.
Syyllisen istuessa vankilassa USA:ssa oli otettu rikostutkinnassa käyttöön DNA-tunnistus. Sen perusteella vankilassa istuikin väärä mies. Oikea syyllinen oli toinen henkilö, joka myös tunnusti syyllisyytensä tekoon. Tämä tapahtuma käynnisti useita tutkimushankkeita, jotka koskivat muistin ja kasvotunnistuksen luotettavuutta.
Perinteinen ja uusi käsitys muistin toiminnasta
Perinteinen käsitys muistista ja muistamisesta on ollut se, että ihmisen mieli tallentaa kokemuksia kuin video. Sinne asiat tallentuvat totuudenmukaisesti ja tiedot eivät tallennuksen jälkeen muutu. Tällaistakin muistamista on olemassa, mutta se on äärimmäisen harvinaista.
Uudempi käsitys muistamisesta on, että aistihavainnot ovat vain yksi tiedon hankintaväline. Sitä täydentävät muut ajattelun osatekijät (intuitio, logiikka ja tunteet). Yhdessä nämä synnyttävät tarinoita, joissa kapellimestarina toimii ajattelun vahvin osatekijä. Jos esimerkiksi ihmisen ajattelun voimakkain osatekijä on järki (T), hän ei tallenna muistiin asioita, jotka eivät tunnu järkeviltä. Tai hän muokkaa ensin asiasta järkevän version, ja tallentaa vasta sen muistiin.
Muistin dynaamisuus
Muisti on luonteeltaan dynaaminen, mikä tarkoittaa mm. sitä, että mieli korjailee kohtaamiaan kokemuksia ennen kuin tallentaa ne muistiin. Tällaisessa paikkailussa on etuna se, että tallentuva muistiaineisto sopii omiin uskomuksiin ja ajattelutyyliin.
Olen huomannut tämän omassa ajattelussani niin, että kun kohtaan jonkun uuden asian, en tallenna sitä muistiin ennen kuin olen muokannut asiaa niin, että se sopii minun ”maailmankuvaani” eli aikaisempiin ideoihini. Jonkun mielestä tämä on asioiden vääristelyä ja jonkun toisen mielestä asian soveltamista omaan kokemukseen.
TV-ohjelmassa, jota jutun alussa valotin, eräs tutkija esitti näkemyksen, että kun ihminen kohtaa jonkun kokemuksen, se tallentuu ensimmäisenä eräänlaiseen esimuistiin, jossa asiasta muokataan tarina, joka sopii ihmisen ajattelutyyliin ja maailmankuvaan. Kun ihmiseltä kysytään asiasta jotakin, hän muistaa paremmin siitä muokatun tarinan kuin havaitsemiaan muistikuvia. Tarina tekee muistikuvista loogisia, mutta samalla hukkaa joitakin tärkeitä yksityiskohtia.
Supermuisti
Joillakin ihmisillä aistihavainnot eivät kulje ”korjausvaiheen kautta”, vaan (jotkut) asiat tallentuvat muistiin sellaisenaan. Sanotaan, että tällaisilla ihmisillä on video- tai valokuvamuisti.
TV-ohjelmassa oli kaksospojat, joilta kysyttiin mitä oli tapahtunut niinä ja niinä päivinä kuukausi, vuosi tai viisi vuotta aikaisemmin. Ensin veikkasi yleensä normaalilla muistilla varustettu poika jotakin mitä nousi mieleen. Supermuistilla varustettu kaksonen korjasi veljensä kuvaavan väärän ajankohdan ensin oikeaksi ja kertoi samaan hengenvetoon sen mitä kysyttynä ajankohtana (päivänä) oli oikeasti tapahtunut. Poikien vanhemmat kertoivat, että tämä supermuistaja ei ollut koskaan erehtynyt.
Samalla pojalla oli hyvin erikoinen harrastus, jota voidaan kutsua myös pakkomielteeksi: hän keräsi roska-autojen rekisterinumeroita, jotka hän muisti ulkoa. Haastattelija kysyi, miksi hän oli kiinnostunut näin kummallisesta asiasta. Supermuistaja totesi, että kysymys ei ollut kiinnostuksesta, vaan jonkinlaisesta pakkomielteestä, joka oli hänelle jo nuorena syntynyt.
Ohjelmassa esiintyi myös laskukonemuistin omaava henkilö, joka pystyi selvittämään minkä tahansa laskutehtävän alle sekunnissa. Hän kertoi, että oikeat vastaukset vain nousivat mieleen heti kun hän oli kuullut tehtävän.
Neljä erilaista muistia
Ajattelutyylien tutkijat ovat esittäneet, että jokaisella ajattelun osatekijällä (aistit, intuitio, logiikka ja tunne) on oma muistinsa (kokemusmuisti, oivallusmuisti, periaatteet ja arvot). Joku näistä muisteista on kehittynein ja joku taas heikoin. Kuka tahansa voi tunnistaa voimakkaimman muistinsa oman ajattelutyylin tunnistamisen sivutuotteena.
Minun oma ajattelutyylini on INTJ. Taipumusteoriaan tutustuneet osaavat tästä kirjainyhdistelmästä päätellä, että minulla voimakkain ajattelun osatekijä on intuitio, joka suuntautuu sisäiseen maailmaan. Se on samalla minua voimakkain muistini. Oivallusmuisti sisältää teorioita, viitekehyksiä ja omia oivalluksia. Niiden kautta minä hahmotan ja ymmärrän maailmaa. Jokaisessa kuudessatoista ajattelutyylissä on jokin erityisvahvuus, jonka tunnistaminen auttaa myös oman elämäntehtävämme tunnistamisessa.
Ajattelutyyli kertoo myös INTJ:n heikoimmin kehittyneen ajattelun osatekijän ja muistin. Se on aistimukset ja kokemusmuisti. Olen itse päätynyt arvioon, että oma oivallusmuistini on 10 kertaa voimakkaampi kuin kokemusmuistini. Senkin tajuaminen on, ainakin minun kohdallani, helpottanut elämää.
Luontaiset heikkoutemme eivät sisällä läheskään yhtä suurta kehityspotentiaalia kuin luontaiset vahvuutemme Klikkaa ja Twiittaa
Itsensä johtaminen
Oman ajattelutyylini tunnistaminen on ollut suurin yksittäinen ihmisiä koskeva oivallukseni. Toinen samaan sarjaan kuuluva oivallus on ollut se, että ajattelumme rakentuu neljästä osatekijästä, joista yksi on vahva ja yksi heikko. Kannattaa olla tarkkana, että ei ajaudu vahingossa tehtäviin ja rooleihin, joissa emme pysty hyödyntämään vahvinta energiaamme ja luontaisia vahvuuksiamme.
Miksi heikkouksiin ei kannata panostaa?
Suurin syy on se, että luontaiset heikkoutemme eivät sisällä läheskään yhtä suurta kehityspotentiaalia kuin luontaiset vahvuutemme.
Kari
LUONTAISET TAIPUMUKSET™ -VALMENTAJISTA ESITTELYSSÄ
TANJA MERONEN, KETTU valmennus ja viestintä
Tanja valmentajana
KETTU valmennuksen LUONTAISET TAIPUMUKSET™ -palvelut