Kirjoittaja: Aki Miettinen, työyhteisövalmentaja, LUONTAISET TAIPUMUKSET™ -valmentaja

 

Ystäväni ja yhteistyökumppanini Antti Haapakorva toi esille Thomas Eriksonin myyntihitti ”Idiootit ympärilläni” -kirjaan kohdistunutta kritiikkiä ja pyysi minun kommenttiani asiaan. Olen jo yli 10 vuotta tunnustautunut ajattelutaipumusanalyytikoksi ja valmentajaksi. Juuri sopivasti ilmestynyt Hesarin artikkeli (18.1.2020) istuu hienosti tähän samaan kritiikkiin heittämällä lisää löylyä kiukaalle. Niin Antin viittaamassa Katzin kritiikissä kuin myös Hesarissa kaksiulotteinen värityypitys halutaan ehkäpä turhankin tarkoitushakuisesti rinnastaa suoraan psykometriikkaan eli tutkimusnäytön omaavaksi psykologiseksi testiksi.

Itse käytän LUONTAISET TAIPUMUKSET™ -menetelmää, joka on itsetuntemuksen ja työelämän kehittämisen – myös johtamisen ja esimiestyön kehittämisen – apuväline. Menetelmään liittyy muutamia prinsiippejä, joihin itse uskomme ja joita korostamme ja vaalimme:

  • taustateoriana on mm. Jung ja MBTI-malli, tarkemmin sanottuna ajattelutyyliteoria, jolla on vahva kannattajakuntansa tunnistettavuuden ja helppokäyttöisyyden vuoksi.
  • emme koskaan puhu testistä tai soveltuvuusarviosta vaan analyysista tai itsearvioinnista, jonka tulos reflektoidaan osallistujien kanssa valmennustilaisuudessa.
  • tuotamme itsearvioinnin kautta raportin, joka on approksimoitu tulos laajasta ajattelutaipumusten kehikosta.
  • tulos on vastaajan saaman ohjeistuksen mukaisesti vastattuna paras kognitiivinen ymmärrys omista ajattelutaipumuksista.
  • emme todellakaan testaa tai luokittele ketään, vaan annamme ohjatun mahdollisuuden itsetuntemukseen ajattelutaipumusten jäsentämismallin avulla.

 

Persoonallisuustesti, työtyylianalyysi vai ajattelutaipumusanalyysi?

 

Erilaisuuden jäsentämismalleja on useita, joista tietääkseni vain Big 5 on läpäissyt vertaisarvioidun tutkimusnäytön ko. genressä. Värityypit puolestaan koostuvat kahden ulottuvuuden nelikentästä, eivätkä ota kantaa samassa tyypissä olevaan sisäiseen JA ulkoiseen maailmaan, jotka puolestaan ajattelutaipumusten jäsentämismallissa ovat olennaisia. Viljalti käytetty käsite, ”persoonallisuustesti”, johtaa vahvasti harhaan, jos tavoitteena on ajattelutaipumusten tai työtyylin jäsentäminen. Minua viisaammat ovat kertoneet, että persoonallisuus on perimän ja ympäristön summa. Niinpä emme koske ko. aihepiiriin, vaan pitäydymme ajattelutaipumuksissa. ”Käyttäytymistyyli” on henkilökohtaisten ominaisuuksien ja opittujen taitojen summa, jossa tilannesidonnaisuudella on toki merkittävä rooli. Tämä kiinnostaa meitäkin, koska erilaisten vahvuuksiin perustuvien taitojen kehittäminen on keskeisin valmennustemme tavoite. Työtyylimallit, kuten DiSC ja Insights Discovery, jäsentävät näkyvää käyttäytymistä ottamatta kantaa, mistä se koostuu eli paljonko on opittua ja paljonko on luontaista. Ja näihin siis saadaan mukaan tunnetut värikytkennät.

 

Testataanko tyyppi ja saadaan oikea tulos?

 

Mielestäni suurin virhe tehdään siinä, jos edellä mainittuja analyyseja käsitellään ”persoonallisuustyyppitesteinä” pl. Big 5. Niitä ne eivät ole. Psykometriikka antaa hyvin vähän tilaa myös omille näkemyksille ja henkilökohtaisille oivalluksille, jotka taas työelämän kehittämisessä ovat hyvinkin keskeisessä roolissa. Vertaus horoskooppiin (HS) on aika irvokasta, sillä onhan mm. psykologi Tony Dunderfelt esitellyt värityyppejä kirjoissaan ja ohjelmissaan. Nämä antavat aihetta epäillä, että myös värityypeissä piilee jotain tärkeää persoonista tunnistettavaa, mikä voi jollekin henkilölle olla elämänsä löytö. Hesarin artikkelissa toimittaja ja psykologi käyttävät merkittävää valtaa, kun otsikkotasolla julkisesti lynkataan 4-värimalli horoskooppivertauksineen. Varovainen tulkintani asiasta on, että jos tieteellinen tutkimusnäyttö puuttuu, asiassa ei ole mitään perää ja malli on käyttökelvoton. Otetaan sitten sivuloikka faktiseen tiedemaailmaan. Isäni kävi lukuisissa tutkimuksissa voimattomuuteensa ja rintakipuihin vedoten. Hän pääsi rasitustutkimuksiin ja lopulta varjoainekuvauksiin, jota mm. sepelvaltimotaudin todentamisessa pidetään luotettavimpanatutkimuksena. Sepelvaltimotautia ei todettu. Isäni kuoli vain 6 kk varjoainetutkimuksen jälkeen. Kuolinsyy oli sepelvaltimotauti. Jos ihmisiä häiritsee liian karkeaksi ja epätieteelliseksi kokemansa yleistys, älköön hän sitten kajotko sellaiseen. Hän menköön asiantuntijalle, joka kykenee ulkopuolisena antamaan riittävän tarkan arvion, miten ihminen ajattelee ja toimii missäkin tilanteessa.

 

 

Yksi oikeassa ja muut väärässä?

 

Erilaisuuden jäsentämisen ja hyväksymisen maailmaan istuu huonosti ajatus, että on vain yksi totuus ja muu on pseudotiedettä. Otetaan yhdeksi esimerkiksi Antin mainitsema Ekstroversio – Introversio -dikotomia, joka siltään on hyvin yksinkertaistava ja vähämerkityksellinen. Uskomme että meissä esiintyy molemmat puolet, joista toinen taipumus on kehittyneempi kytkeytyäkseen muihin tunnistettuun ajattelutaipumuksiin. Tärkeä on todeta myös heikommin tunnistetun taipumuksen vaikutus ajattelussa. Toteamme mielellämme myös sen, että introvertin aivojen aktivaatiotaso on korkeampi, jolloin hän luontaisesti haluaa rajoittaa itselleen liian voimakkaita impulsseja. Ekstrovertti puolestaan hakee ulkopuolisia virikkeitä kyetäkseen toimimaan aktiivisesti. Persooniin ja persoonallisuuteen liittyvä julkinen keskustelu näyttää siltä, että jotkut haluavat omia itselleen oikeuden jäsentää mielen maailmaa tieteellisesti pätevin metodein jättäen muut näkemykset ulkopuolelle käyttökelvottomina. Tätä ei pidä tulkita niin, että horoskooppi olisi hyvä työelämän kehittämisen apuväline.

 

Entäpä jos oikea totuus piileekin hermostossa?

 

Tällä hetkellä suuri kiinnostuksen kohteeni on “ActionTypes Approach”, mikä tarkoittaa toiminnallisen neurotieteen sensomotorista metodia, jota on tutkittu nyt noin 30 vuotta, enimmäkseen ranskankielisessä maailmassa. Suomeen metodin Sveitsistä on tuonut Marko Siivonen. Myös tuntemani takavuosien pöytätennisässä ja nykyinen golf pro Jouko Mikkola on tämän alan ammattilainen. Muita “sensotrainereita” lienee Suomessa joitakin kymmeniä enimmäkseen urheiluvalmennuksen ja kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin parissa työskennellen.

Sensomotorisen metodin käyttäytymistieteellinen perusta lähtee myös psykiatri Jungista ja MBTI-mallista. Lihas-hermojärjestelmän tyyppikohtainen aktivoituminen noudattaa samaa logiikkaa kuin ajattelutaipumukset muodostaen lopulta 16 motorista profiilia. Profiilien todentaminen tapahtuu lihas- ja asentotonusta testaamalla eikä kyselyllä, kuten muut erilaisuuden jäsentämismallit ja inventaarit. Ihmettelisin suuresti toiminnallisen neurotieteen sensomotorista metodia, ellen olisi omakohtaisesti tätä nähnyt ja kokenut! Neurotieteilijä, professori Daniel Wolpert onkin sanonut mm. TED-talkissa pitämässään esitelmässä aiheesta “The Real Reason for Brains” seuraavasti:”The brain evolved, not to think or feel, but to control movement.” Aika kiintoisa näkökulma perinteisiin aivojen erilaisuutta jäsentäviin tutkimuskohteisiin ja käyttöalueisiin verrattuna.

 

Aki

 

Artikkelin kirjoittaja LUONTAISET TAIPUMUKSET™ valmentaja Aki Miettinen on palloileva vipuvaikuttaja ja ajattelutyyliltään ENFP. Kuopiolaisella Akilla  on pitkä kokemus yksilöiden, ryhmien ja työyhteisöjen kehittämisestä, valmentamisesta ja johtamisesta. Hän on toiminut myös opettajana, yrityskouluttajana ja koulutusjohtajana. Akilla on voimakas kiinnostus ihmisten tekemiä valintoja (=päätöksiä) kohtaan, liittyipä haaste sitten esimiestyöhön, työyhteisön sisällä tapahtuvaan vuorovaikutukseen tai kilpaurheilijan omiin tunnetiloihin. Työssään hän hyödyntää kokemuksiaan erilaisista ihmisistä ja yhteisöistä sekä kehittyneitä tunnetaitojaan. Akin tavoitat yrityksestään Vipuvaikutus Consulting.

 

 

Tilaa tästä

Kirjoittaja:luontaisettaipumukset

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *